United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kenties siitä on apua ja lohdutusta Fritzille, mutta minä en ymmärrä, kuinka milloinkaan minulle. Hänen olivat kaikki ajatukset ja hänen ne ovat vielä. Mutta minä mitä minulle jää hänen äänensä ja hänen kalliitten kasvojensa sijaan muuta kuin paljas paperi eikä mitään ajatuksia ollenkaan!
Koska kuitenkin kerran olen antanut sen Fritzille, tuntuu minusta kuin minun olisi oikeus käyttää sitä hänen hyväksensä, joka on suuri lohdutus, sillä minä voin näinä muutamina päivinä, kuin hän viipyy meidän luonamme, laittaa paremmat atriat, kuin tavallisesti voimme tarjota, ettei hän saata ensinkään arvata, missä pulassa me usein olemme.
Minun täytyi turvata äidilliseen arvooni tehdäkseni väittelystä loppua, ja minä muistutin Fritzille, että hän oli pikkuinen poika, jonka ei ollut oikeus laskea päätöksiään hyvistä ja suurista miehistäi kuin T:ri Lutherista. Mutta totta puhuen minä itse puoleksi ajattelin, niinkuin tämä lapsi.
Totta puhuen hän tunnusti Fritzille, että häntä lapsena usein lyötiin niin, että veri juoksi, aivan vähäisistä syistä, esimerkiksi, jos hän oli ottanut pähkinän, ja ettei tämä haluttanut leikitellä vanhempainsa läsnä ollessa. Eikä hän kuitenkaan sallinut, että sanallakaan moitittiin hänen vanhempiansa.
Hän rakastaa ja kunnioittaa äitiänsä suuresti, vaikka tämä oli kovin tyly häntä vastaan ja kerran, hän jutteli sen Fritzille, löi häntä, kun hän oli ottanut pähkinän heidän vara-huoneestaan, siksi kuin veri tuli.
Yläpuolella portinvajaa oli vähäinen huone, jonka olimme määränneet vierashuoneeksi; ja se oli hyvin suloista minulle, että Berta oli sen ensimäinen asukas; hyvin suloista Fritzille ja minulle, että meidän kotimme olisi, mitä Herramme sydän on, hylättyjen, katuvaisten, yksinäisten ja surullisten turvapaikka.
Mutta yöllä tuli mieleeni ajatus, jonka päätin panna toimeen, ennenkuin puhuin siitä Fritzille, sillä hän suostuu usein semmoiseen asiaan, joka jo on aloitettu, vaikka hän katsoisikin sitä aivan mahdottomaksi, jos sitä vaan ehdotellaan; varsinkin, jos on jotakin, joka koskee minuun.
Mutta rippi-isä sanoo, että tämmöinen kirjeenvaihto olisi erittäin vaarallinen meidän molempien sielullemme; ja hän kysyi minulta, enkö minä ajatellut enemmän serkkuani, kuin virsiä, kun lauloin niitä Fritzille, joka, niinkuin hän sanoi, olisi ollut suuri synti. Minä en tosiaan voi tarkoin sanoa, kuinka ajatukseni oikein liikkuivat taikka mistä lähteestä jokainen huvin pisara vuoti.
"Lieneekö se Luther? Hän on kylläksi rohkea panemaan kaikki alttiiksi; ja koska hän on tehnyt niin paljon hyvää Fritzille, sinulle ja minulle, miks'ei koko kirkolle?"
Mielimurteesta kyynelet kuitenkin tulevat hänen silmiinsä, jos joku rohkenee viitata siihen, että hänen isänsä olisi voinut tehdä enemmän hänen hyväksensä. Isä oli vaan köyhä vuorenkaivaja, sanoi hän Fritzille, ja hän oli usein nähnyt äitinsä hartioillaan kantavan polttopuita Mansfeldin hongikoista. Mutta luostarikouluissa hän epäilemättä oppi niin ujoksi ja totiseksi.