Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Samaan suuntaan käyvät muidenkin arvostelijain lausunnot. Mikä kehuskelee, että "Carmen on kappale ihmissydäntä ja kuvataan siinä meille espanjalainen manola, jossa yhtyy juutalainen kaksikielisyys, maurilainen luonteen villiys ja andalusialainen kuvaus;" mikä taas vakuuttaa, että "Carmenin luonne on kokonaisuudessaan kuin pronssiin valettu" j.n.e.
Armahisin olento tässä kotoisessa seurassa on kumminkin kreivin tytär, ihastuttava, vaikka miltei lapsellinen, pieni Carmen. Hänen ruumiinrakennuksensa ei ole vielä ennättänyt täyteen vaurauteensa, mutta siinä on jo tuo erinomainen sopusuhtaisuus ja notkea sulo, joka tässä maassa on niin yleinen.
Colomba ja Carmen, Caesar ja Don Pedro todistavat parhaiten, minkälaiset aineet häntä parhaiten miellyttivät.
Atrian päätyttyä lähti seura Lähettien saliin. Täällä vaikutti itsekukin yleiseksi hupaisuudeksi näyttämällä jotain taitolahjaansa: siellä laulettiin, puhuttiin, juteltiin kummallisia satuja, tahi tanssittiin kitarrin, tämän Hispanialaisen ilon yleisesti käytetyn taikakalun mukaan. Koko seuran henkenä ja elämänä oli kuitenkin pieni, runsaasti lahjoitettu Carmen.
Tekisipä melkein mieli sanoa samalla, että jollei Mérimée olisi tehnyt matkustuksiansa Espanjassa, puuttuisi maailman kirjallisuudelta eräs toinenkin helmi, nimittäin "Carmen", tuo mainio kuvaus espanjalaisen mustalaistytön itsenäisyyden ja vapauden halusta ja hänen intohimoisesta, itsekkäästä ja oikullisesta rakkaudestaan.
Sillä ainoastaan se, ken itse on Espanjan oloihin perehtynyt, itse on seurustellut härkätaistelijain ja mustalaistyttöjen kanssa, voi antaa heistä sellaisen tosikuvan kuin Mérimée tässä kirjassaan on antanut. Viimeisen matkansa Espanjaan oli hän tehnyt v. 1840 ja arvatenkin kypsyi hänessä sen jälkeen tuuma kuvata Carmen ja hänen lempijänsä José Maria.
Päivän Sana
Muut Etsivät