United States or Mexico ? Vote for the TOP Country of the Week !
VARRO. Ravista minua sieltä ja ravista minua täältä, sinä kiusallinen nallikka! CLAUDIO. Kaiketi askarruttaa hänen aivoansa kovin tärkeä asia. VARRO. Hoo, ei vaaraa siitä, luulen minä. Kapriisiä, paljaita kapriisiä, mun ystäväni! CLAUDIO. Sitä en usko. VARRO. Olisivatko sitten neitoset, nuo tulisilmäset hälläkät Neapelissa ympänneet pieniä perkeleitä hänen vereensä? CLAUDIO. Sitä en tiedä.
Vai, onnistuisko nainen, joka tahtois sinusta huolta pitää naisen tavoin, sinusta tointa tekis itselleen. Olentos varmuutta on, järjestystä, sä pidät huolen itsestäs ja muista. Sull' on, mit' antaa sulle tahtois. Tasso meit' askarruttaa omall' alallamme. Hält' tuhat pikkuseikkaa puuttuu, joita halulla nainen hankkii.
Keveiden, utuisten mielialain sijasta, jotka vielä Uusissa runoelmissa 1880-luvun alkupuolella ovat merkitsevimpänä osana, elämän suuret kysymykset alkavat yhä enemmän askarruttaa hänen aina korkeampiin päämääriin pyrkivää henkeään. Ajattelijan ryppy painuu ennen niin päivänpaisteisen laulurunoilijan otsalle.
Henkemme pirstoutuu helposti moninaisuudesta, joka sitä askarruttaa, ja henkinen elämämme tulee ulkopuoliseksi, siksi että tietämisemme murenee liian paljon opillisuudeksi voidakseen siitä kehkeentyä viisaudeksi eikä niinmuodoin asetu tunne- ja tahtoelämän yhteyteen; älyllinen elämämme ei samalla muodostu eheäksi persoonalliseksi elämäksi.