Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Hän se lausui nuo suomalaisuuden pyrintöin ensimmäiset tunnussanat: "Ruotsalaisia emme ole, Venäläisiksi emme tahdo tulla, meidän täytyy olla Suomalaisia". Mutta Arwidsson'in rohkeus ei ollut silloisten vallanpitäjäin mieleen, ja "Åbo Morgonblad" lakkautettiin, jonka sijaan sitten ilmestyi Oskyldigt Ingenting.
Juhana Vilhelm Snellman. Kajahtipa silloin herätyshuuto Suomen kansalle, vielä mahtavampi kuin Arwidsson'in; *Juhana Vilhelm Snellman* selitti kansallisuuden merkityksen ja arvon ja kehoitti tehokkaaseen työhön tosi-kansallisen sivistyksen perustamiseksi. Snellman syntyi 12 p. Toukok. 1806 Tukholmassa, jossa hänen vanhempansa, molemmat kotoisin Pohjanmaalta, siihen aikaan pitivät asuntoa.
*Lisäys.* Jo vuonna 1817 moitti Juteini eräässä pienessä runossa "Kivipiirros häpypatsaassa Suomen oppineille" oman maan sivistyneitä siitä, ett'eivät käyttäneet Suomen kieltä; mutta vasta 1819 tuotiin eräässä professori J. G. Linsén'in tekemässä kirjoituksessa Mnemosynessä esiin se vaatimus, että Suomen kieli oli koroitettava korkeamman sivistyksen kannattajaksi Suomenmaassa. Arwidsson'in rinnalla puolusti samaa mielipidettä myöskin Eerik Kustaa Ehrström (Venäjän kielen opettaja yliopistossa, sitten Pietarin ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra,
Ne julkaistiin eri sanomalehdissä, varsinkin Arwidsson'in toimittamassa "Oskyldigt Ingenting" . Onnistuneimpia ovat: "Perhosen synty", "Kukkasen taivas", "Punnittu Amor", "Varpunen" ja "Valistuksen vaikutus", jossa viimeksi-mainitussa sangen sukkelasti lasketaan pilkkaa nimien muukalaiseksi vääntämisestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät