Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025


Sitte talutettiin Valtteri tukasta jälleen pöydän luo. Armoa ei annettu vähintäkään. Valtteri irvisteli suutuksissaan. "Minä tahdon kotia äidin ja isän tykö!" huusi hän. "Kokeeksihan vain olen täällä." "No hyvä olikin, että sait kokea", sanoi Susanna muori. "Ole toisten tarkka ja tottelevainen, poikani, niin pääset tukistuksesta!" Valtteri aprikoitsi.

Millä taivutan vanhempien sydämet minun puoleeni?" Näitä kysymyksiä mietti ja aprikoitsi hän mielessään. "Kirjoitanko Leenalle? Koetanko kirkkotiellä onneani? Paha kyllä, etten mennä suvena sitä tehnyt, kun kaksi kertaa olin Leenan seurassa; mutta onneani pitää minun koettaa, muutoin lentää lintu pesästä, ja minä jään sitä katsoa ällistelemään."

Jos hän jotain hetken aprikoitsi, niin seuraavana hetkenä hän sitä jo yritti, ja sanoi: "Vuovata pitää, vuovaapa variskin". Elettiin siinä vuosi hyvässä rauhassa ja menestyksessä, niin jopa Ollille syntyi pieni Olli. Sekös vasta iloa oli. Liisa hymyili vuoteessaan, ja oli niin tarkka lapsestaan, ett'ei sitä saanut kukaan muut hoitaa paitsi hänen äitinsä ja Ollin äiti ja Olli itse.

Kohta oli hän joutuva makuulle. Täytyi koettaa edes leipää hankkia lapsille ... vettä he kyllä itse saisivat särpimeksensä. Vielä Pekkolan porstuassa hän aprikoitsi... Ei hän ollut talossa käynyt pitkään aikaan. Ei köyhillä ollut tapana siellä käydä kuin vasta viimeisessä hädässä.

Eräskin kiväärin kuula oli juuri vähällä sattua päähäni, mutta otti sentään onneksi erään sotamiehen kivärin piippuun, joka sattui olemaan pääni takana poikittain, kun siinä vierekkäin loikoilimme, ja kohosikin siitä ilmaan aikamoisella kiljunnalla. Sotamies aprikoitsi: "katso sitä pirua, kun oli vähällä tappaa meidän Jussi vääpelin".

Päivän Sana

petkutetaan

Muut Etsivät