Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Kyllä hän tiesi, kuka hän oli, ja että hän oli sekä runoilija A. Oksanen että prof. Aug. Ahlqvist! Tällaisen luonteen perus-ominaisuuksiin kuuluu, että se ei tahdo tappaa mitään puolia itsestään, ei uhrautua niillekään asialle kokonaan eikä ylimalkaan »uhrautua». Hän on usein enemmän kuin mitä hän tekee, merkitsee oman personallisuutensa olemassa-ololla enemmän kuin varsinaisella elämäntyöllään.
Toivon siis, että olet hyvä ja talonpoj'an kanssa, jonka Ahlqvist tietää, antaisit vastauksen sekä lähettäisit kirjoja, joita Ahlqvist kukaties taitaisi Bibliothekistäkin saada ja joita muutamia nyt ilmankin hänen kauttansa tuotan. Voi hyvin Kunnon Veliseni! sitä toivottaa veljyesi Europaeus. Savitaipaleessa 30/9 49.
Lopuksi Ahlqvist on sitä mieltä, että Juteinin runomitta on yleensä moitteetonta, ja hänen kielensä on joskus epämääräistä, mutta harvoin typistettyä ja aina sujuvaa ja selvää. Niinkuin näemme: Paljonkin tunnustusta siis uranuurtavalle taiderunoilijalle, varsinkin opettavaisen runouden alalla!
Viittasimme aiemmin jo erääseen Juteinin kuusimitan vikaan, mikä on aivan yleinen Juteinin muissakin runoissa. Samasta seikasta huomauttaa jo prof. Ahlqvist ronous-oppinsa 40 sivulla. Asia koskee liikanaisen alkusoinnun käyttämistä, johon Juteinin on houkutellut hänen tavaton kykynsä helposti löytää soinnullisia sanoja, niin hyvin alku- kuin loppusoinnullisia.
Hans ofta upprepade önskan, att än flera samlare skulle genomtåga Kaleva-sångernas gebit, har redan till en del gått i fullbordan, då Studenten Ahlqvist, som äfven åtnjuter ett understöd af Finska Litteratursällskapet, och hvilken midsommartiden begaf sig ut på vandring härifrån Kuopio, redan torde sammanträffat med Europaeus.
Kun hän sitten nuhteli pappia siitä että oli vihkinyt hänen tyttärensä, niin oli tämä aivan tyyneesti sanonut: "anna poikiesi ottaa itselleen vaimot samalla tavalla, niin pääset kaikista hääkustannuksista, kyllä minä lupaan vihkiä nekin." Meidän maanmiehemme professori Ahlqvist asui usein kielentutkimusmatkoillaan Blomqvistin luona.
Ja vieläkin edempänä Ahlqvist sanoo taas, että monet hänen opetusrunoistaan ovat erinomaisia jalojen ajatustapojen takia, joita niistä löytää, useat uhkuvat lämmintä isänmaanrakkautta, niinkuin yleisesti pidetty laulu: Arvon mekin ansaitsemme, toiset taas ovat syvemmin uskonnollisia ja lähentelevät virttä, kuten laulu Kirkkotarha.
Ja vähän edempänä Ahlqvist arvelee Juteinin runottaren pääominaisuuden olevan tyyntä ja selkeää järkevyyttä. Hänen päämääränänsä ei ole kauneus, vaan mieluummin hyvyys, ja harvoin hän antaa mielikuvituksensa kohota jokapäiväisyyttä korkeammalle.
Yhden piirteen siihen ehkä vielä voisi lisätä, sen, jonka Ahlqvist antoi Lönnrotin kuvan selvittämiseksi. Eri runoja kokonaiseksi Kalevalaksi yhteen liittäessään oli Lönnrot menetellyt samalla oikeudella kuin mikä muukin runolaulaja, joka muistamansa yhteen liittää.
Om någon resa till Sibirien förestår mig, så gör jag resan nödvändigt genom Wepsernes och Tjudernes nejder, men om ingen Sibiriefärd förestår, så är jag villrådig om jag skall till Wepserne eller icke. Studenten Ahlqvist kunde ju äfven göra resan. Samlande af runor har gifvit mig mycket nöje, men icke det öfriga i så hög grad, och hos Wepserne och Tjuderne gifvas inga runor.
Päivän Sana
Muut Etsivät