Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Kun ensi askel tuskin erottanut ol' heidät kohtauksesta herttaisesta, he äänin voittaa toisiansa tahtoi. Huus uudet noin: »Sodoma ja Gomorrha!» Ja toiset: »Lehmähän Pasiphae piilee, ett' etsis härkä hänen irstauttaan.» Kuin kurkein parvest' tuntureille Turjan, peläten Päivää, toiset lentäis, toiset etelän aavikoille jäätä pakoon,
Peräänkysymys nahoista tuli niin suureksi, että Warren katsoi parhaimmaksi vuosittain lähettää mies nahkain ostoa varten aavikoille. Kysymys vaan oli, ken olisi niin rohkea, tälle pitkälle matkalle lähtemään, seuduille, joilla intialaisten hyökkäyksistä ei ollut varmaa. Kukapa muu kuin Thomas oli tähän kuin luotu. Mutta tässä asiassa oli Wituh'inkin mielipidettä kuultava.
Kun ensi askel tuskin erottanut ol' heidät kohtauksesta herttaisesta, he äänin voittaa toisiansa tahtoi. Huus uudet noin: »Sodoma ja Gomorrha!» Ja toiset: »Lehmähän Pasiphae piilee, ett' etsis härkä hänen irstauttaan.» Kuin kurkein parvest' tuntureille Turjan, peläten Päivää, toiset lentäis, toiset etelän aavikoille jäätä pakoon,
Vihdoin alkoi hän epäillä, että ne tapaukset, jotka näennäisesti olivat olleet niin suuri onnettomuus hänelle ja hänen perheelleen, oikeastaan olisivat onni, ja että se myrskyvihuri, joka oli hävittänyt hänen kotinsa, ja singahuttanut hänen läheisensä kurjuuden ja surun aavikoille, että se vaan olisi ollut se tuuli, joka saattaisi hänen älynsä ja maineensa hehkuvan kipenen leimuamaan kirkkaassa, liekissä.
Mutta kuitenkin karmasi luontoani, kun astuin Sudanin "väärän profeetan" huoneesen. "Hyvää huomenta, herra profeetta vaikka ilta tuo jo taitaa ollakin." "Iltaa, iltaa! Myöhäänpä olet liikkeellä, valkeanaamainen mies. Aurinko jo laskee Saharan aavikoille. Mutta ryyppy ei tee pahaa väsyneille kintuillesi." "Milloinkapas se ryyppy pahaa tekee!" sanoin minä, ja haukkasin sokeria päälle.
Hän on unhoittanut ajan, hän ei muista, että on ihmisiä hänen ympäristössään, että aurinko, kuten ennen, paahtaa Syyrian aavikoille ja Damaskon puutarhoihin, hän ei muista mitään, ulkomaailma on kadonnut, hän on yksinään ... ja tuossa yksinäisyydessä näkee hän kerta toisensa perästä saman näyn, minkä hän näki Damaskon tiellä, kuulee jälleen saman lempeän, nuhtelevan äänen: "Saul, Saul, miksi vainoot minua?"
Vaan, oletko tullut hulluksi, Alfred! Johan toki, isä, se kelpaa, mitä sinä kirjoitat. Niin niin, kun sinä sen sanot, niin . Vaan usko sinä minua, minun jälestäni tulee eräs, joka on tekevä sen paremmin. Ken se olisi? Sano! Annahan ajan kulua. Hän on tuleva ja ilmoittava itsensä. Ja mitä sinä aijot sitte tehdä? Sitte menen taas tuntureille Hyi häpeä, Alfred! ylös vuorille ja avaroille aavikoille.
Päivän Sana
Muut Etsivät