United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja minä, minä juuri olenkin tuo kurja konnapuhui hän ääneensä. »Mutta onko todellakin mahdollista, hän pysähtyi kesken käyntiänsä: että minä, juuri minä olen se konna? Kukas sitten? vastasi hän itselleen. Mutta onko se todellakin yhtä? jatkoi hän tilintekoansa: Eikö muka ole ilettävää ja alhaista sinun suhteesi Maria Vasiljevnaan ja hänen mieheensä? Ja sinun suhteesi omaisuuteen?

Ja hän yhtäkkiä ymmärsi, että se inho, jota hän viime aikoina oli tuntenut ihmisiin, ja erittäinkin äskettäin ruhtinaaseen, Sofia Vasiljevnaan, ja Missiin, ja Kornejiin, oli inho häneen itseensä. Ja, mikä merkillisintä kaikista, tuossa oman halpamaisuuden tunnustamisessa tuntui yhtaikaa jotakin kipua tuottavaa ja kuitenkin iloista ja rauhoittavaa.

Ei, ei, ajatteli Nehljudof, täytyy vapautua; vapautua kaikista näistä valheellisista suhteista sekä Kortshagineihin, Maria Vasiljevnaan, perintöön, että kaikkeen muuhun... Niin, hengähtää jälleen vapaasti. Lähteä ulkomaille, Roomaan, ryhtyä jälleen taulua maalaamaan». Hän muisti epäilleensä omia taipumuksiansa ... no, olkoon kuinka tahansa, kunhan vaan hengähdänkin.

Ja hän oli tahraantunut siihen, tottunut siihen, hemmoitellut itseään siinä. Kuinka oli pääseminen suhteista Maria Vasiljevnaan, tämän mieheen, niin ettei hävettäisi katsoa miestä ja hänen lapsiansa silmiin? Kuinka oli valehtelematta irtautuminen suhteista Missiin?

Mutta uljas ja väkevä Filip peitti heti kärsimättömyytensä ja alkoi rauhallisesti tehdä sitä mitä lamaantunut, uupunut, läpitsensä epärehellinen ruhtinatar Sofia Vasiljevna hänelle käski. Tietysti Darwinin opissa on suuri määrä totuuttakin, puhui Kolosof viruen matalassa nojatuolissa ja katsellen unisin silmin ruhtinatar Sofia Vasiljevnaan, vaan hän menee sittenkin äärimmäisyyksiin. Niin.