United States or Vatican City ? Vote for the TOP Country of the Week !
Berlinin melkein kaikki rakennukset ovat palatsien kaltaisia, kauniita, hupaisia, mutta yksitoikkoisia ja historiallisitta merkityksittä; Pragissa on monta vanhaa, savuuntunutta, säännötöntä rakennusta, kaartevilla jatkoksilla, ja vanhoja palatseja; ei yhtään huonetta ole täällä toisensa kaltaista, kaikki vaan alituista muotojen vaihtelua.
Vuoden 1743:n kuluessa ei hänen hovinsa enää ollut hiljainen ja synkkä, vaan siellä pidettiin komeita juhlia, etenkin karuselleja, jota huvitusta kuningatar erityisesti rakasti. Turvatakseen omistusoikeutensa Böhmiin antoi hän suurella juhlallisuudella kruunata itsensä Pragissa ja ymmärsi sielläkin voittaa kaikensäätyisten alamaistensa suosion miellyttävällä käytöksellään.
Berliniä ympäröitsee pohjais-Saksan alangon luonto petäjä-edustajineen; Pragia etelä-Saksan luonto, viini- ja puutarhat. Berlinin kadut kaikki ovat leveitä, säännöllisiä, suoria; Pragissa tuskin on kahta suoraa ja leveätä katua, toiset kaikki mutkaisia.
Ylistys-lauseella läpikävi hän opiston ja oleskeli myöhemmin Tanskan ja Krakovan hovissa, kävi Ruomissa ja sai keisarilta Pragissa "keisarillisen runoniekan" nimen muutamasta tekemästänsä latinankielisestä runosta.
Tämän pikaisen käynnin seuraus oli kuitenkin, että minä koitin saada elämäkerrallisia tietoja Bertha v. Suttnerista ja löysinkin aina sieltä ja täältä jonkun pienen piirteen ja häntä koskevan kuvauksen. Niistä kävi ilmi, että hän oli syntynyt Pragissa v. 1843, missä hänen isänsä oli sotamarsalkka kreivi Kinsky, jonka perhe kuului Itävallan kaikkein vanhimpiin.
Berlinissä kaikki on hienoa, somaa, ylevää; Pragissa on paljo likaa, jokaisessa kulmassa ja käänteessä liha- ja leipäaittoja, kaupustelija-akkoja ja savuavia "makkaroita". Böhmiläisen luonne, samoin kuin hänen maansakin, osoittaa monessa suhteessa teeskentelemätöntä luonnollisuutta. Selvimmän kuvan koko Böhmiläisen kansan luonteesta saa heidän alamaisesta kohteliaisuudestaan.
Ensimmäisessä slaavilaiskongressissa Pragissa heinäkuussa 1908 ja sitä seuraavassa Pietarissa toukokuussa 1909 tshekin kansan edustajat toivat kuuluville yhtenäisyytensä Venäjän kanssa. Tri Kramarzilla, tshekkiläisen riippumattomuuspuolueen johtajalla, oli toisen kongressin päätyttyä valtiollinen keskustelu Stolypinin kanssa, ja senjälkeen tsaari otti hänet vastaan.
Pragissa ja Pietarissa oli venäläis-puolalainen sovinto vielä ollut mahdollisuuden rajoissa, mutta seuraavat kongressit todistivat Moskovan ja Varsovan välisen sovittamattoman vastakohtaisuuden. Pääsyynä siihen, ettei sovintoa taaskaan saatu aikaan, oli Stolypinin kiihkokansallinen politiikka. Sofian slaavilaiskongressista 1910 Puolan kansan edustajat pysyivät poissa.