United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja kansa tiesi, että hän istui siellä, tunsi heidät jokaisen, ja sai aina tietää millä kannalla heidän asiansa olivat. Ei saanut paljoa tapahtua ilman isä Juhl'in neuvoa ja mieltymystä! Rakennus oli aivan entisellään; mutta mies, talon lukko, oli poissa. Ja asukkaat soutelivat ohitse ihmetellen ja odottaen, mitä nyt tapahtuisi.
Silloin juuri tunkeutui niin paljon väkeä kokoon, ett'ei Rejer voinut liikkua, vaan hän luuli hälinässä kuulevansa sanottavan: "Jan Juhl'in poika Aa-vuonosta ... perin pohjin köyhtynyt..." Rejer'in posket hehkuivat ja ohimot tykyttivät. Hän ei ollut varma siitä kuuliko hän oikein tahi oliko se hänen omatuntonsa, joka hänelle siitä kuiskasi... Mutta miten olisi huhu ehtinyt tänne saakka levitä.
Hän oli astunut valtaistuimelle täysiverisen Juhl'in uskossa, että aviomies luonnollisesti olisi itsevaltias ja kaikki päättävä talossaan; vaan kohta näkyi, että Saara sekä suosi että noudatti hyvinkin rajoitettua perustuslaillista hallitusmuotoa. Hän veti liituviivan toisensa perästä oikeuksiensa merkiksi ja hänen valtaansa vastaan, teki kapinan häntä vastaan maalla!
Jo kauan aikaa sitten olivat he tehneet keitoksen viimeisistä sian luista ja jakoivat nyt parhaan taitonsa mukaan jauhovarastonsa; mutta olivathan Juhl'in torpparit tottuneet tyytymään vähään.
Nuoret tytöt tirkistelivät uteliaasti Rejer'iä; he seisoivat pöydän ympärillä valmiina ottamaan listaa. "Eihän meillä ole mitään semmoista kiirettä saada jokaista kirjoittamaan, isä! Juhl'in pitää saada miettimisaikaa," lausui Saara. Rejer tulistui. Hän tunsi hyvästi, että siinä sai puuvajan jätkä. Kaikkein silmät olivat kääntyneet häneen. "Minulla on tapana hyvin vähän miettiä, neiti Rördam!
Niin kanan kuin hän vaan muisti olivat sekä seudun että talon asukkaat kohdelleet ja imarrelleet häntä niinkuin perillistä ainakin. Hän oli kasvatettu "Juhl'in poikana," Hammernäs'in ruhtinaana ja perillisenä, ja minne ikinä hän tuli, häihin tahi muihin seuroihin, niin kaikkialla häntä suosittiin.
Siellä ei vielä ollut ketään, joka olisi kaikkea pitänyt silmällä, jokainen koetti vaan päästä perille niin hyvin kuin oli mahdollista, saadakseen veneelleen hyvän ja sopivan paikan ja esiintyäkseen niin mahtavana kuin vaan taisi. Aa-vuonolaiset olivat laiskat soutamaan ja sitäpaitsi tiesivät he nyt että "Juhl'in poika" oli veneessä; hän kyllä hankkisi hyvän paikan!
Ei kenenkään mieleen juohtunut edes epäilläkään Juhl'in kirkkoveneen hyvyyttä, sillä sitä oli koetettu ja koputettu vasaralla ja tarkastettu päivää vasten nuottahuoneessa. Leveäharteinen, lyhyt, vääräsäärinen Martin Vigepladsen, joka oli ikäänkuin kaikkien Aa-vuonon veneiden lääkärinä ja jota sentähden yleisesti pidettiin merimiehenä, istui kokassa ja tarkasteli kulkuväylää.
Se ennusti, että koko rahvas, tuhansittain ihmisiä Stolmen'iin saakka pohjaisessa lähtisi liikkeelle ... että kalastuspaikka täällä huomenna tahi ylihuomenna olisi tyhjä ja kaikki ihmiset kuin pois puhallettuja! Niiden veneitten joukossa, jotka sinä aamuna lähtivät merelle, oli myös Juhl'in kirkkovene. Rakkaus ja sillit.
Vihdoinkin, mutta hitaasti, käsitti hän kuitenkin poikansa sanat ja hitaasti, mutta hämmästyneenä pudisti hän päätänsä, ihmetellen, että niin halveksivainen ajatus olisi voinut juohtua jonkun Juhl'in mieleen. Tahtomatta sekaantua tällaisiin iloisiin tuumiin, valitti hän uudestaan, hänen huokauksensa muistutti vanhasta puurakennuksesta, jota tuuli jyskytteli. "Poikaseni!