Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025


Inhimilliset edut ja intohimot iskivät tässäkin vastakkain, tässäkin tarvittiin ohjaajia ja näyttelijöitä, taitavia näyttelijöitä, ja kaikkien henkisten kykyjen ylivoimaista, yliluonnollista pingoittamista. Sanomalehdet kirjoittivat tästäkin, yleisö seurasi tätäkin henkeä pidättäen, tässäkin ajelivat voitot ja tappiot, nöyryytykset ja kättentaputukset toisiaan.

Mennä Vaudeville-teatteriin meluamaan tuli muotiin: sinne mentiin, kuin Taitboutin saliin! Tämän keinotekoisen vihamielisyyden ohessa pysyi muu yleisö sangen välinpitämättömänä.

»*Tuossa* on kaupungin karja, herra», sanoi Krumm »ja *tuossa* ovat meidän vankimme, herra, ja *tuossa* on yleisö, herra, ja *minä* olen tässä viranomainen henkilö. Kaikki on kuin olla pitääNyt juoksi paikalle myöskin kaupungin poliisikonstaapeli, jolla oli se paha onni, että aina kun Alt-Strelitzissä oli tulipalo, hän oli viimeinen, joka huusi: »tulipalo, tulipalo

Mitä häikäilemättömämmin teeskennelty ja teennäinen taideluoma on, mitä hivelevämmästi siloisa ja sovinnainen on taulun värisointu tai korskailevammasti pingoitettu sen muotosommittelu, mitä epäkainommin hempeä ja makea on sävelen väräjöinti, mitä höllemmästi tunteileva runon tunnepohja, mitä sirostellumpi näytelmän elämänkuva, mitä ohuemmasti hentoileva ja aatteileva kertomus on, sitä kiitollisemmin ottaa sen vastaan samassa väärässä vireessä oleva yleisö.

Näetsen, yleisö tarvitsee mikroskopin, joka tekee esineen miljonia kertoja suuremmaksi, nähdäksensä hyviä avuja". "Onko herra Sydney kaunis?" "Se on sen mukaan, mitä kukin kutsuu kauniiksi. Jos hän olisi köyhä, niin eipä varmaankaan huolittaisi paljon hänen ulkonäöstänsä. Jos hänellä olisi ainoastaan pari sataa tuhatta niin pidettäisiin hänen muotoansa välttävänä.

Ja yleisö luki ja ymmärsi sen arvon, sillä jo sen kahtena ensimäisenä vuotena ilmestyi siitä kuusi eri painosta ja monta käännöstä. Se ihastutti sekä vanhoja että nuoria, sekä naisia että miehiä.

Hän oli ollut vain tavallinen voimistelija ja hevostaiteilija aikoinaan. Mutta sitten oli hän äkkiä oivaltanut oman sisällisen kutsumuksensa ja ruvennut ilveilijäksi. Hän oli ollut hyvä ilveilijä. Hänkin oli ollut yleisön lemmikki ja siksi katsoi hän sitä yhä vieläkin jokaisen kunnon taiteilijan ensimmäiseksi tunnusmerkiksi. Yleisö on aina oikeassa, oli hänen tapansa sanoa.

Silloin ja tällöin kiikahti yleisö aluksen vaarumisten muassa; tuolit lipuivat paikoiltaan; eräänlainen hyöky pani kaikki nämä päät samanlaiseen aaltonaiseen liikuntoon; tartuttiinpa toisistaan kiinnikin, hiljaisuudessa, piloja puhumatta; mutta kiitos ahdingolle: ylipäiten ei tarvittu peljätä kaatuvansa.

Mutta vielä enempi ilahdutti häntä Coletten osoittama, odottamaton ystävällisyys, jopa hellä ja antautuva alttius, millä tämä nyt nojautui hänen käsivarteensa, sillä tällaista ei hän muistanut kokeneensa sen jälkeen, kun hän hääpäivänänsä urkujen soidessa saattoi nuoren morsiamensa kuorin eteen St Thomas d'Aquinon kirkossa. Yleisö väistyy tieltä paljastaen kunnioittavasti päänsä.

Tämä ulkomainen yleisö arveli voivansa täällä pikkukaupungissa toimeenpanna minkälaisia hurjasteluja tahansa ja hullaantuikin usein siihen määrään asti, että poliisiviranomaisten oli ryhdyttävä asioihin käsiksi.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät