United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !


Joka taulaa tekee, monta vaivaa näkee, monta koivua kokee, pökkelöä ponnistaa. Näillä sanoilla vertailee monikin toisien pieniksi, mitättömiksi katsomia töitänsä. Kylläpä vaan pian toisinaan tappeloonkin yhtyy, joka ilman syytä suuttuu ja toruu. Joka verassa, se velassa; joka nahassa, se rahassa. Varottaa ylellistä koreutta vaatteissa etsimästä.

Vanhan ja sen hyvät puolet hän tuntee perinpohjin; uusi on outoa ja "herrain keksintöä". Ympäristönsä vaikutuksesta hän vihdoin voi omistaa uutuuden, mutta yhä edelleen hänellä on syvä epäluottamus sitä kohtaan. Hän tekee huomioita, tarkastelee, vertailee. Hänessä on kritiikin henki. Hän pysyy kokeilujen kannalla. Näistä vanhoillisista voisi toisissa olosuhteissa syntyä uutten urain aukaisijoita.

Hänellä on omat tulonsa, hän alkaa suunnitella, hän laskee yhteen, vähentää, kertoo ja jakaa ja hänen päässään pyörii lukemattomia lukuja ja summia. Hän ei enää osta kaikkea, mitä päähän pälkähtää; hän punnitsee, harkitsee ja vertailee. Hän oppii kieltäytymystä ja anteliaisuutta.

Sen hän ottaa auki ja etsii sieltä oman todistuksensa vastaavalta asteelta, vertailee ja koettaa saada selville, mitä lahjoja olet perinyt häneltä, mitä saanut äidiltäsi. Ja hän on äärettömän onnellinen nähdessään, ettei hänen antamansa leiviskä ole sinussa kevennyt, vaan että äidin mukana vielä on tullut uusia lahjoja sukuun.

Sillä vertailee rahvas itseään sellaisissa laitoksissa, joita usein pitää uudelleen tehdä eli parannella. Missä monta lääkäriä, siellä vaara ja vahinko, kulut, suuret kustannukset. Päättäisimmekö valeeksi koko tämän sananlaskun. Moni vanhaksi varoopi, mutt'ei pääse puoletkana. Niidenkin hyvin muistettava asia, jotka elävät toisinaan, kuin ei tulisi vanhanakaan loppua.

Vaan ettei tuon luonnon erinomaisen rikkaasti varustaman seudun tarvitse ainakaan lähimmässä tulevaisuudessa pelätä mitään liikakansoitusta, sen huomaa parhaiten kun asutussuhteita vertailee meidän köyhään ja huonosti asuttuun maahan.

Klaus istuu pöytänsä edessä. Niinkuin toimellinen maapatrooni ainakin lukee hän nyt muistikirjastaan, mitä hänen peltonsa edellisinä vuosina ovat antaneet. Hän vertailee, paljoko siitä riihestä, joka tänään puitiin, tuli viime ja edellisinä vuosina, ja arviolta laskee hän tulonsa ylipään tänä vuonna.

Kun selailee sen aikuisia »Suuren Suomalaisen» numeroita ja vertailee niiden kokoa ja sisältöä nykyisiin suomenkielisiin sanomalehtiin, niin täytyy kummastellen kysyä, onko todellakin mahdollista, että aika on siihen määrin tälläkin alalla edistynyt kuin mitä se on tehnyt.