Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Vaajasalolaiset pyysivät siinä häneltä mitä innokkaimmin saada itse määrätä molempain vankien, mutta varsinkin Antin kohtalon. "Tehkää hänelle mitä tahdotte", vastasi luutnantti äkäisesti, sillä onnistumaton retki pisti hänen vihaksensa. "Toisen tunnette hyvin. Hän on vihollisystävä. Hirttäkäät hänet!" "Vihollisystävä on toinenkin", vastasi Pohjonen päättävästi.
Hänen mieleensä johtui nyt se viha, jota Vaajasalolaiset tunsivat häntä kohtaan, ja jonka he useasti olivat selvästi osoittaneet. Saattoikohan tämä olla heidän mielensä osoitus? Hänen kahdella vaiheella ollen menisikö hän ulos vai ei, ja tätä arvaamatonta arvoitusta tuumiessaan, ravisti Jussila häntä lujasti kauluksesta huutaen: "Mitä sinä mietit? Onko nyt aikaa tässä tollotella?"
Melkein aina palasi hän kotio runsaalla saaliilla, joista hän sentään ei milloinkaan ollut antanut vähintäkään tarvitseville naapureilleen. Siitä syntyi Anttia kohtaan semmoinen viha, että Vaajasalolaiset usein olivat vähällä yhtyä sitä kovasti kostamaan.
Jussila ja Antti päästivät kamalan parkauksen raivosta ja vihasta, mutta he eivät nyt voineet mitään vihollisillensa. Sittekuin akkunat ja ovi olivat teljetyt, etteivät rangaistavat pääsisi ulos, sytytettiin tuli tuvan kaikkiin nurkkiin. Hirmuisesti Vaajasalolaiset kostivat vihollisystäville, kova se oli mutta oikea, sen tunnustivat kaikki.
Alhaalla Karhunsalmen rannalla kiilsikin pitkä painettirivi. Luutnantti Fieandtin palausmatka oli katkaistu. "Ei siis muuta kuin rynnäköllä vihollisen rivien läpitse", huusi luutnantti voimallisesti. "Asentohon!" Joukon valmistaudessa, molemmat naiset keskellä, olivat Vaajasalolaiset vieneet Antin ja Jussilan edellisen tupaan, heidän parkumisistansa ja kirouksistansa huolimatta.
Päivän Sana
Muut Etsivät