tempovaisen

Päivitetty: 7. heinäkuuta 2026

Venäläisen upseerin astuessa sisään tunsi Löfving tempovaisen pistoksen sydämmessään, mutta kohta oli se voitettu, ja vähintäkään mielenliikutusta ilmaisematta kohtasi hän varmalla katseella vieraan silmää. Asutteko täällä, kysyi Attila, vähän murtavalla suomenkielellä, katsellen ympärillensä huoneessa. Asun. Suvaitseeko luutnantti istua?

Betty Elfving - Vuosisatojen perintö 1: Arpaa heitettäissä