Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025


Niin pian kuin virren ensimmäinen värssy oli veisattu, kannettiin ruumis kellojen soidessa tapulin holvin läpi ja hautuumaalle luotua käytävää myöten suurten kuusien alle joen äyräälle, tyyneen suojaiseen paikkaan. Helander alkoi siunata ruumista. Toisella puolen haudan seisoi Naimi, nyt paljain päin, heitettyään hunnun silmiltään.

Uudet, uupumattomat miehet tarttuvat nyt työhön. Ei aluksen oma miehistö kykene enää työn kulkua katsomaankaan. Väsyneinä, voimattomina lyyhistyvät he mikä mihinkin nurkkaan, mutta laulaen voiton virttä puskevat nyt meren vallattomat tyttäret rutisevaa alusta saaren suojaiseen satamaan.

Parasta oli siis laittaa olonsa saarella niin mukavaksi kuin mahdollista ja odotella, kunnes näköpiiriin ilmestyisi veneitä. Ilta oli jo varsin lähellä, ja minä ryhdyin sen vuoksi keräämään puita, joista yöksi voisin kyhätä itselleni nuotion. Kun suurella vaivalla olin saanut kootuksi melkoisen risuröykkiön suojaiseen paikkaan saaren keskelle, oli jo ehtinyt tulla joltinenkin hämärä.

Pääsemättä selville siitä, oliko se harhanäkö, vai olivatko silmät ja korvat totta puhuneet, ei Martti-pappi enää pyrkinyt Panulaa kohden, vaan seurasi vastausta saamatta Reitaa, joka yhä enemmän loittoni tuolta epäilyttävältä rannalta. Yksi ainoa halu heitä enää elähytti: päästä suojaiseen paikkaan lepäämään.

Vielä samana yönä kuljimme kenenkään häiritsemättä Neitsytsalmen läpi ja asetuimme auringon noustessa Pohjoissaaren länsirannalla olevaan pieneen, suojaiseen poukamaan tuulta odottamaan. Sillä aikaa, kun venäläiset etsivät minua kaikkialta Hiittisten ja Hankoniemen saaristosta, anastin minä kaikessa rauhassa lähellä Neitsytsalmea kolme venäläistä jauholotjaa.

Muutaman hetken kuluttua oli löydöstäni jäljellä ainoastaan tyhjä rasia, mutta samalla tunsin minä myöskin jäsenissäni uutta tarmoa ja tarkoitusperäistä toiminnanhalua. Ensiksi täytyi minun saada kunnollisesti lämmitellä sekä jäätyneet saappaani jälleen käyttökelpoisiksi. Kokoilin metsästä puita ja viritin tulen muutamaan suojaiseen paikkaan noin viisikymmentä askelta majasta.

Minä vein hänet pieneen Rocca nimiseen merikaupunkiin, noin viisi peninkulmaa etelään päin Genovasta, syrjäiseen, suojaiseen paikkaan Rivierarannikolle, missä meri hohti taivastakin sinisempänä, ja missä rantakallioilla viheriöitsi eriskummallisia kuumien maiden kasveja: kaktuksia, aloeita sekä Egyptin palmuja.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät