Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Suunnattoman suuren mehiläisparven tavoin liikkui tämä tuhansiin nouseva ihmisjoukko soristen kentällä. Siellä tervehdittiin, haettiin vanhoja ystäviä, tehtiin uusia tuttavuuksia, eikä tämä hirmuinen sekamelska näyttänyt loppuvankaan. Mutta yht'äkkiä kajahti kukkulan harjalta goottilaisen sotatorven omituinen, juhlallinen, pitkäveteinen soitto ja silmänräpäyksessä vaikeni tuhansien äänten sorina.
HIPPO. Kullervo, minun suvaitse Soiton kielillä sotia, Loitsun hengessä helistä Täynnä ilmat innostusta, Kunnes tenhosa tärinä, Puissa, pilvissä kohisten, Viuhkinalla, vauhkinalla Hurmannut on joukkoasi, Voiton vimmalla rajulla Sitte soittoni soristen Riutukohon miekat soivat. KOTRO. Tuo on mielehen jumalten, Sit' elä häneltä kiellä. KULLERVO. Muuhun et kykene, soita.
Mutta hän oli kuin sidottu; hän ei saanut sanaakaan suustaan, hän istui silmät maahan luotuina ja kuunteli puhuvien ääniä, jotka niin kummallisesti soristen sekaantuivat valittaviin äänihin hänen povessaan. Hän ei voinut kärsiä kauempaa; hän nousi äkkiä ja meni ulos.
Tulijat laskeutuvat portaita alas, kansa tungeksii kysellen ja soristen ympärillä. KOVAS Kunnaan rinteeltä: Hiljaisuutta! Varmaa vastausta ei meille annettu. Siltä toki näytti, että useimmat ovat samaa mieltä kuin kansa. JOUKOSTA
Siellä tasaisella mäenrinteellä istui hajallisissa ryhmissä koko lapsiliuta iloisesti soristen; useat pojista olivat heittäneet takit päältään palavissaan, ja heidän valkoiset paidan hihansa ja tyttöjen koreat huivit näyttivät niin sievältä tummaa kuusikkoa vasten. Mäen alla oli lampi, jonka pinnalla kevättuuli ajeli väreitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät