Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Kuka ei muistaisi Runebergin Hanna-runoelmasta kertomusta Hannan veljen morsiamesta, kopeasta, itsevaltaisesta, oikullisesta Mariasta, joka yht'äkkiä muuttui hiljaiseksi, helläksi, koristelemattomaksi. Yhtä todellisesti kuin taiderunoilija Runeberg on käsittänyt tämän sielutieteellisen salauden, yhtä todellisesti myös kansanrunous Pohjolan neidon kuvassa.
Kun tahtoo antaa lukijalle kuvaa tästä omituisesta elämänfilosofiasta, johtuu aina ensinnä mieleen se henkinen hekkuma, jota on tuntenut, antaessaan tämän ajatusmaailman siirtyä sieluunsa, lukiessaan Renanin viimeiseen kehityskauteen kuuluvia teoksia: »Dialogues philosophiques», »Souvenirs d'enfance et de jeunesse», »Drames philosophiques», »Feuilles détachées». Monet, jotka ovat Renania esittäneet, eivät mielestäni olekaan voineet vastustaa tätä kiusausta ottaa »renanismi» etupäässä henkisen nautinnon kannalta, Pariisin salonkien jälkiruoka-filosofiana, liihoitteluna ja leikittelynä taivaan ja maan välillä, rakastettavana skeptillisyytenä, ihastuttavana »diletanttismina». Mutta sillä uhallakin, että lukija olisi tyytymätön tietäessään, ettei häntä viedä tälle hunaja-astialle, johon on koottu heleimmän henkisen hienostuksen mesi, mitä ihmiskunta vielä on pystynyt tuottamaan, kaarran vielä toistaiseksi tätä houkuttelevaa aarretta, ja jatkan sielutieteellisen erittelyn karuja maita.
Korvissani soi vieläkin hänen hillitty äänensä, kun hän yleisin piirtein kuvasi meille filosofian ja moraalin suuria probleemeja, kuten hänellä oli tapana tehdä alkaessaan sielutieteellisen luentosarjansa.
Tämähän alkaa olla jo liikuttavaa, sehän on jo täydellinen perheidylli! Mutta tappio ei toden totta ole suuri! Varsinkin kun voittopuolelle saa panna uuden sielutieteellisen kokemuksen entisten lisäksi. Mutta kuta enemmän hän selkää soutaessaan läheni pappilan rantaa, sitä vähemmän alkoi hän voida katsoa asiata sielutieteellisen kokemuksen kannalta.
Päivän Sana
Muut Etsivät