Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Lokakuun 12 päivän aamulla lähdimme marssimaan eteenpäin, pitkin eräitä vuorisolia. Aamupäivä oli sateinen, tiet olivat tulleet vetelöiksi, vaan ei se sentään näyttänyt ketään murehduttavan; pataljoonain ja rykmenttien laulukunnat olivat kutsutut etunenään ja laulaa hurittelivat iloisia laulujansa, niinkuin ei olisi ollut minkäänlaista vaikeutta.
Kuningas ei tahtonut paeta, mutta me istutimme hänen väkisellä hevoisen selkään, kokosimme ympärillemme noin viisi sataa ratsu-miestä ja laskimme täyttä laukkaa useain venäläisten rykmenttien läpitse ja pakenimme niin. Vieläpä pa'ossa tapahtui kuninkaalle onnettomuus. Häneltä ammuttiin hevoinen. Hänelle annettiin toinen hevoinen ja vietiin mukana eteen-päin.
Sanaa sanomatta ratsasti hän leirin läpi, hän silmäili rykmenttien jäänöksiä. Hän silmäili pitkän aikaa Scheremetewiä, jonka hän tähän saakka oli sankarina ja ymmärtäväisenä pitänyt, sekä uskollisena sotapäällikkönä kunnioittanut.
Ihmetteleviä huudahtuksia kuului tuon-tuostakin: kyllä tosiaan oli Löfving ollut Jumalan suojeluksen alla. Muistelmia olisi riittänyt vaikka kuinka kauvan, mutta ne katkasi kaunis soitto, joka kajahti kaukaa maantieltä, mutta yhä läheni. Se oli tietystikin odotettujen ruotsalaisten rykmenttien ensi tervehdys. Johan tuolla kimmelsi aseita.
He ihmettelevät sotilasten ulkomuotoa ja rohkaisevat itseään kertomalla ilossaan juttuja näitten puolalaisten rykmenttien kauheasta urhollisuudesta. Puolalaisia! Puolalaisia! Bartekin posket ovat ajettuneet ja tämä seikka yhdessä hänen keltaisten viiksiensä, tuijottavain silmiensä ja voimakkaan, jäntevän katsantonsa kanssa tekee hänet kauhean näköiseksi.
Kerrotaan, että iloisessa seurassa tähän aikaan J. Colliander-Wadenstjerna oli ankarasti moittinut K. V. Wadenstjernaa Viaporin antaumuksen johdosta, niin että he joutuivat kiivaaseen sanakiistaan; tämä tapaus on antanut runoilijalle aiheen runoelmaan. Varajoukot olivat rykmenttien melkein paraat soturit; nuorta väkeä, mutta olivat kumminkin monta vuotta harjoitetut. Saksassa 1763.
Ampuen sotamiehen kivärillä ja kehoittaen miehiään sanoo hän: "minä olen myös vanha tarkk'ampuja, annappas kiväris, niin minäkin tervehdän heitä". Vasemmalla puolellamme ryntäävät urhoollisesti Henkigranatierin ja Moskovan kaartin rykmenttien hyökkäyslinjat.
Päivän koittaessa tunkeutuivat käskyjenlevittäjät matalaan tupaan, jossa kuningas jo oli tutkimassa karttaansa. Ruotsalaisten järjesteleminen oli jo päättynyt. Alkoi juuri saksalaisten rykmenttien asetteleminen paikoilleen.
Ympäri ketoja savusi vielä yöllisiä leirinuotioita, joiden ympärillä näkyi toistensa nojaan asetettuja musketteja, einehtiviä tai jalkineitaan parsivia sotamiehiä ja joukko nälkiintyneitä rääsyläisiä, joita armeijan kintereillä oli Uudeltamaalta kulkenut tänne Hämeeseen. Osa eri rykmenttien sotilaista oli jo luomassa valleja Vanajan rannoille sillan kummallekin puolelle.
Paras oli jäädä paikalleen, sillä tästä piti rykmenttien kuitenkin kulkea. Eikä kestänytkään kauvan ennenkun joukko toisensa perästä riensi ohitse, reippaalla hurraalla tervehtien meikäläisiä. Kun vihdoin viimeiset plutonat olivat ohitse, aikoivat suomalaisetkin tehdä lähtöä. Oli vaan korjattava tynnyri ja pikarit, mutta samassa sattui kapteenin korvaan heikko valitus. Mitä se oli?
Päivän Sana
Muut Etsivät