United States or Tonga ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ruotsinkielisessä sivistyksessämme ja sivistyneistössämme huomaakin leikkaavan henkisen terävyyden ja älyllisen valppauden ohella omituista löyhää, haihattelevaa pintapuolisuutta, melkein naivia muodon ja näön palvontaa: pelkkään näköön, pinnalliseen, muodolliseen näkösiloisuuteen takertuvaa ja tyytyvää elämänilmiöiden ja -arvojen tajuamista.
Porthanin vaikutuksesta virisi Turun yliopistossa vilkas tieteellinen harrastus, jolla yleensä oli isänmaallinen suunta, vaikka sen tuotteet pukeutuivat osittain latinan-, osittain ruotsinkieliseen muotoon. Suomalainen sävel kaikui niin-ikään meidän maan ruotsinkielisessä runoudessa, olletikkin *Frans Mikael Franzén*'in ihanissa lauluissa.
Vakavampi, todellisempi ja myötätuntoon virittävämpi on eräs toinen, edellisen kanssa rinnan käyvä mielialavirtailu ruotsinkielisessä sivistyneistössämme: kääntyminen ruotsalaiseen kansa-asutukseen maassamme, pyrkimys pohjautumaan kansallisesti siihen.
Se Hjalmariksi sanottu nimetön runoniekka, joka viidessä viidettä tavallista pehmoisemmassa ja sointuvammassa ruotsinkielisessä säkeistössä, jotka painettiin Petter Jöraninpoika Nyström-vainajan kirjapainossa Tukholmassa, kuvailee kuninkaan matkustusta Suomessa, kertoo Helsingissä olosta seuraavalla hauskalla tavalla: Vainiot täysine tähkineen ne häntä nyt kunnioittaa.
Se on kuin mätäsiemenien kylvämistä avoimeen haavaan. Se virittää ruotsinkielisessä asutuksessa kansallisvihan helposti sytytettävät tunteet suomenkielisiä tulokkaita vastaan, mutta ei vapauta tätä asutusta taloudellisesti tarvitsemasta näiden tulokkaiden apua.
Ruotsinkielisessä sivistyneistössämme on kuitenkin siellä täällä kyllä yksilöitä, joiden henkisen näköpiirin avaruus ja ylemmyys, luonteen puhtaus ja ryhti, luova työtarmo ja työrakkaus sekä yksilöllisen uhrautuvaisuuden voima kohottaa heidät heidän ympäristönsä puitteista ja ennakkoluuloista.
Jos jättääkin ruotsinkielisessä sivistyneistössämme sen älyllisesti ja henkisesti viljellymmät yksilöt ja piirit, ja siirtyy tarkastamaan tavallista porvarillista tasapintaa, tapaa siinä aivan tukahuttavan näköpiirin ahtauden ja ilmattomuuden. Jos missä, tapaa siinä aivan puhtaaksi viljeltyä filistealaisuutta ja paljainta aineellisuuden palvontaa.
Vastakkaisen kannan omaksuminen tässä suhteessa onkin mahdoton, ellei tahdo alkaa islantilaisesta kirjallisuudesta ja lopettaa viime päivien suomenkielisiin ilmiöihin, kuten myös olen nähnyt erään meikäläisen kirjallisuushistorioitsijan sepittämässä ruotsinkielisessä oppikirjassa tapahtuneen. Helsingissä 20 p. elok. 1910. Eino Leino. Kyliä se kuulee Suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen.
Täten aiheutunutta henkisen vierautumisen tuntoa on vielä lisäksi ollut tehostamassa eräs toinenkin historiallisten olosuhteittemme luoma laatupiirre ruotsinkielisessä sivistyneistössämme.