Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Oli mainio ajatus tämä retki, sanoi Elli, lapset näyttävät niin ilosilta ja tyytyväisiltä; minä luulen varmaan, että heillä on ollut äärettömän hauska, etenkin kun heidän opettajansa on itse johtanut leikkiä? Ettekö te ole aivan väsynyt, herra Rautio? En vähintäkään, mutta kuinka on teidän laitanne, neiti, ei ole hauska seisoa ja paahtua nuotion ääressä?
Viktorilla on aina tapana kertoa minulle hentuistaan, jatkoi hän, hän väittää, että kaikki tytöt ovat ihastuneet häneen, mutta minä sanoin hänelle viimeksi tänään, että ei kukaan muu kuin hupsu rakastu tuollaiseen narriin. Nyt on lankani lopussa, ettekö mene sisään, herra Rautio, saamaan jotain päivälliseksi?
Kiitosta paljo, tämän päälle on tosiaankin hyvä sitoa te olette käytännöllinen, herra Rautio!
Rautio tarkasteli uteliaana tuota pientä näpsää olentoa, joka alimmalta portaalta komensi sekä rouvaa että poikaa. Vihdoin oli kaikki kannettu sisään. Vieras viittasi ajajan luokseen ja luki kyytirahat hänen kouraansa. Varmaankin sai kyytimies tavallista enemmän, sillä lakki kohosi ylös, ja tylsähkö kasvojen ilme kirkastui.
Rautio; Stenbock Hemmo Kallio; Hovimies Arvo Ahti; Göran Perssonin äiti Hilda Pihlajamäki; Agda Hanna Räihä; Peder Welamson, Göran Perssonin sisarenpoika Yrjö Somersalmi; Max, vänrikki Teppo Raikas; Siltavahti Aapo Pihlajamäki; Huovi Maunu, Kaarinan isä Emil Falck; Nigels, kultaseppä Martti Aronen; Kamarineito Alma Nykänen.
Kristus yksin on maailman valkeus ja johtaa ihmiset siihen, mutta sitä ei ymmärtänyt tämä nuori olento vielä. Seuraavana päivänä kulkivat he yhdessä rautatienasemalle ja matkustivat myöskin junalla muutamia aseman väliä yhdessä. Rautio ei voinut olla ajattelematta edellisen illan keskustelua, mutta Elli oli iloinen ja vilkas kuten tavallisesti.
Ja Rautio sai vastauksen kysymykseensä; se ei ollut mikään unelma, vaan todellinen onni, että hän muutamia minuttia myöhemmin istui matkatoverinsa vieressä ja kertoi hänelle, ettei hän koskaan ollut lakannut rakastamasta, että Elli oli ollut ja pysyikin hänen naisellisena ihanteenaan. Kuinka paljon heillä oli sanottavaa toisilleen; Miten onnelliselta tuntui tulevaisuus.
Aikoessani jättää paikan, missä olen kuusi vuotta työskennellyt, sanoi Rautio syvällä, selvällä äänellään, tunnen halun lausumaan muutamia sanoja jäähyväisiksi koululle ja Honkalan kunnalle.
Hän neuvotteli koulujohtokunnan kanssa, kaikki tunsivat pojan paheet, mutta kukaan ei tahtonut loukata arvossa pidettyä lautamiestä. Vihdoin tarkan harkitsemisen jälkeen päätti Rautio koetteeksi ottaa vastaan uuden oppilaan, minkä tarkan vartioimisen hän teki itselleen kalliiksi velvollisuudeksi. Tulos tästä kaikesta oli vastoin kaikkea luuloa mitä parahin.
Ei, ei edes kihloissakaan, vastasi Elli ja punastui uudelleen; Rautio ei voinut tietää, että hän, Elli itse, kauan oli ollut pastorin hellimpien tunteiden esineenä, vaikka tämä oli saanut turhaan huokailla. Ja vanha Isola, miten hän jaksaa? kysyi Rautio taas.
Päivän Sana
Muut Etsivät