United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Hm!» pani kuningas. »Te ette ole koskaan nähnyt minun tytärtäni Johannaa tarhapöllö hän on, hyvä herra! aivan tarhapöllö, jota häpeän! Mutta kun Orleans'in herttua vain olisi niin kiltti ja naisi Johannan, saisi hän sitten minun puolestani par amours olla vaikka kuinka hullusti rakastunut Ranskan kauneimpaan neitoon.
Tämä kokkapuhe nostatti naurun, joka tavallansa oli Rouge Sanglier'lle eduksi, sillä se saattoi Toison d'Or'in, joka tuosta piirroksensa pilkkaamisesta suuttui, selittämään, että se oli vaakuna, jonka Ranskan kuningas Childebert otti omakseen vangittuaan Burgundin kuninkaan Gandemar'in; siinä nimittäin näkyi vangitun hallitsijan vaakunakuva, tiikerikissa, rautaristikon takana.
Tänne se kuuluu! päättivät kaikki yhteen ääneen. Kysytään Georgilta, ehdotti luutnantti L. Se armas poika kuuluu ruvenneen ottamaan ranskan tunteja meidän Helenamme edessä. Tuokaa tänne se insinööri! huusi luutnantti B. innoissaan. Toverit saivat hänen pöydällään aina nähdä kirjoja ja julkaisuja tältä alalta. Jotkut rupesivat tämän johdosta epäilemään hänen aikovan sota-akatemiaan.
Jopa Moskovassa tehtiin toivoton yritys boikotata ranskalaisia ylellisyystavaroita, mikä hanke yhtä surkeasti meni myttyyn kuin vapaamielisen ruhtinaan lähetys Pariisiin. Ranskan keskeisenä valtiollisena harrastuksena oli silloin saavuttaa Marokon herruus, mihin Englanti ja Italia jo olivat antaneet suostumuksensa, mutta ei Saksa.
Skotlannissa tapahtuneet muutokset ja kenties myös tottumus Ranskan ilmanalaan ja tapoihin olivat olleet syynä siihen, että tämä vanha paroni kokonaan oli luopunut kaikista kotiinpaluutuumista.
Strassburg, Colmar, Schlettstadt, Mülhaus ynnä pari-kymmentä muuta kaupunkia, joiden oikeastaan pitäisi oleman Ranskalaisia, edustivat siinä Ranskan mieltä ja Ranskanmaata. Wilhelm Hester johti jalkaväkeä ja Renato Lothringin herttua otti johtaakseen ratsuväkeä; sitten kun oli pidetty pitoja kolme kokonaista päivää, lähdettiin sieltä ja mentiin Reinin yli.
Silloin huomasi hän tuon koristelemattoman päähineen, tuon ylenmääräisesti yksinkertaisen puvun, tuon marmorisileän mutta samalla yhtä kovan ja lujan otsan ja tunsi miehen yhdeksi noita synkkämielisiä puritaaneja, joita hän niin usein oli tavannut Jaakko-kuninkaan ja Ranskan kuninkaan hovissa, jonne he, Bartholomeon yön muistosta huolimatta, toisinaan tulivat pakopaikkaa hakemaan.
Kuninkaat olivat heikkoja, valtakunta pirstottu mahtavien lääniherrojen kesken, aatelisto jakautunut vihamielisiin puolueihin, ja maa köyhdytetty niiden pitkällisten riitojen kautta, joita oli ollut sen rajojen sisäpuolella. Troyesin sopimus 21 päivänä toukokuuta 1420 osoittaa Ranskan suurinta nöyrtymystilaa.
Kuuntelin tuskin mitä sanottiin, sillä mikään ei minua vähempi liikuttanut kuin se, kuka Espanjan hallitusistuimen saisi. Mutta silloin sanoi joku: Hohenzollerilainenko? Sitä ei Ranska tule koskaan sallimaan. Nämä sanat saivat minun säpsähtämään, sillä tiesin mitä ne merkitsivät, ja näin aatoksin Ranskan uhkaavin otsin laskevan kätensä miekan kahvaan.
Saan ilmoittaa teille, että teidän liittolaisenne, Ranskan kuningas on uskonut tämän kreivittären minun suojaani; jollette te auta minua, niin että saamme hänet varjelluksi kaikesta vahingosta ja väkivallasta, niin teidän kaupunkinne on menettävä Ludvig kuninkaan suosion. Varsinkin on tämä neito pelastettava Wilhelm de la Marck'in kynsistä.»