Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Samana päivänä tapahtui ratkaisu Gatshinassa tsaarin kabinetissa. Pobedonostsev esitti hänelle luonnoksen julistukseksi, jonka hän keisarin pyynnöstä muiden ministerien tietämättä oli sepittänyt. Se sai Aleksanteri III:n täyden hyväksymisen, joka yliprokuraattorin innokkaan vetoamisen johdosta kirjoitti sen alle ja käski heti julkaista sen edeltäkäsin asiasta ministerineuvostossa neuvottelematta.
Tämän järjestelmän luojat, Pobedonostsev ja Tolstoi, ovat epäilemättä sillä tarkoittaneet vanhan maaorjuuden palauttamista uudenaikaisessa, virkavaltaisessa muodossa. Senpätähden valtakunnanneuvoston enemmistö olikin lakiehdotuksen hylännyt. Mutta tsaari oli, niinkuin tavallisesti, yhtynyt tuon ylhäisen kokouksen "vähemmistön mielipiteeseen" ja vahvistanut sen.
Mutta yksinkertaisessa kansassa evankelinen oppi edelleenkin versoi ja pääsi pian kosketuksiin etelässä syntyneen, olemukseltaan yhtäläisen stundismin kanssa. Vuosisadan lopussa pelastusarmeija Suomen kautta pyrki Venäjälle. Pobedonostsev kielsi siltä pääsyn.
Pobedonostsev selitti äänenkannattajassaan, Katkovin "Moskovskija Vjedomostissa" sellaisen laitoksen "epäajanmukaiseksi". Siitä huolimatta Ignatiev otti vaikutusta hovipiirien mielialasta, joka oli Aksakovin suunnitelmaa kohtaan suosiollinen, ja esitti maaliskuussa 1882 valmiin ehdotuksen.
Pobedonostsev piti valtiollisista syistä vuoden 1864 korkeakouluasetuksen "uudistamista" välttämättömän tarpeellisena. Hänen viittaustensa mukaan Deljanov 1884 valmisti uuden yliopistoasetuksen.
Sen sijaan Pobedonostsev 1883, kumoamalla hänen tiellään olevia Aleksanteri II:n aikuisia määräyksiä, aloitti likaisin keinoin käydyn sodan Itämeren-maakuntien evankelis-luterilaista kirkkoa vastaan.
Virkavallan kunnianarvoinen perimäpahe, lahjainotto, oli muuttunut hyväksi-teoksi uusien lakien keskeytymättömän säätämisen johdosta, joiden epäselvä sanamuoto aiheutti kokonaisen ryöpyn selityksiä ja toistensa kanssa ristiriitaisia virallisia järjestelyjä. Tätä mieltä oli myöskin Pobedonostsev, joka siinä näki yhden Venäjän monia etuja Länsi-Europan edellä.
Vain isovenäläisillä talonpojilla oli muka vielä tallella valtiota-säilyttävä mielensä; heidän edustajilleen oli sentähden annettava ratkaiseva sana valtakunnanduumassa. Talonpojat yksin, lisäsi Pobedonostsev, eivät tänä sekasorron aikana ole naamaansa muuttaneet.
Siihen asti hänelle tuntematon evankeliumi oli hänelle kuin ilmestys, ja uuden totuuden löytäjän ihanteellisuudella hän ryhtyi levittämään sitä yksinkertaisen kansan keskuuteen. Kun tämä "salonkistundismi" levisi Moskovaankin, niin Pobedonostsev alkoi huolestua.
Mutta näidenkin jumaluusopillisten ammattikoulujen läpikäyneet valitsivat enimmäkseen maallisen virkamiesuran ja voivat toivoa sillä menestyvänsä, koska Pobedonostsev periaatteesta heitä suosi.
Päivän Sana
Muut Etsivät