Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. toukokuuta 2025
Nyt vasta huomasi myös Vendale, että paitsi häntä itseä vielä toinenkin vieras, mutta ainoastaan yksi, oli saapuvilla, jota Obenreizer esitteli hänelle maanmiehenänsä ja ystävänään. Ystävän kasvot olivat homehtuneet, ja ystävän ruumiinvarsi paksu ja puhlakka.
Jos veljeni-tytär menee naimiseen teidän kanssanne, niin saa hän miehekseen petturin ilman nimettä ja suvutta, ja joka on valhetellut olevansa englantilainen 'gentlemanni' korkeasta ja jalosta suvusta!" "Hyvä!" lausui herra Bintrey. "Eriskummaisen viisaasti esitetty, herra Obenreizer! Nyt puuttuu ainoastaan muuan sana, niin on asia päätetty.
"Katsokaa, Sally, herra Obenreizer puhuu mailmasta, että se on niin pieni, jotta ei ensinkään ole ihmeteltävä kuin samat ihmiset niin usein kohtaavat toisiaan eri paikoilla ja eri ajoilla elämässä. Vaan tuntuupa kummasta, Sally, että minun, niin sanoakseni, piti joutuman Löytölastenhuoneesen sinne kuollakseni." Hän ojensi Sallylle kätensä, jota tämä puristi lempeästi.
"Onko teillä niin hyvä uni?" kysyi hän ihmettelevällä silmäyksellä. "Mikä onni!" "Kaikkea muuta paitse onnea olisi talon toisille asukkaille," sanoi Vendale, "jos minua herätettäisiin aamulla ulkopuolelta sänkykammarini ovea." "Minäkään en lukitse oveani," sanoi Obenreizer; "vaan antakaa minun Sveitsiläisenä, joka tuntee maantavat, antaa teille neuvon.
"Olkaa hyvässä turvassa, ystäväni!" sanoi maitre Voigt lohduttavalla äänellä ja isällisellä lempeydellä taputtaen Obenreizeria polvelle. "Huomenna saatte alottaa uuden elämän täällä konttorissani." Obenreizer, joka tekeytyi hyvin murheelliseksi ja alakuloiseksi, nosti oikean käden, jossa piteli valkeaa nenäliinaa, sydäntänsä kohti. "Tässä," sanoi hän, "tässä asuu kiitollisuus.
Ennenkuin jättivät majatalon olivat he pistäneet laukkuihinsa vähän ruokaa, sellaista kuin oli täällä saatavana ja jota katsoivat tarpeelliseksi ottaa mukaansa matkalle. Kannettavansa jakoivat sillä tavoin, että Obenreizer kantoi viinin laukussaan ja Vendale viinapullon ynnä leipää, lihaa ja juustoa.
"Laillisia oikeuksia on jokaisella, joka ei ole rikollinen." "Ja kuka kutsuu minua rikolliseksi?" kysyi Obenreizer kiivaasti. "Ei kukaan. Kärsikää sortamisia tyvenellä mielin. Jos Desfresnier & C:o kutsuisi teitä rikolliseksi, niin tietäisimme kyllä miten menettelisimme."
"Te ja Wilding vainaja olitte syntyneet samana vuonna ja melkeen yhden-ikäiset," sanoi Vendale, miettiväisesti katsellen kuinka hän käveli edestakaisin laattialla. "Niinpä melkeen." Voisiko ehkä Obenreizer olla tuo kadonnut perillinen? Oliko tuossa hänen opissa mailman pieneydestä, joka alinomaa makasi hänen kielellänsä, kentiesi syvempi merkitys, kuin itse arvasikaan?
"Teidän pitää kohta tavata toistanne. Hänen käy varmaan mieleksi saada tuttavuutta teidän kanssa rakentaa, ja luulen myös voivani ennustaa, että teillekin käy yhtä mieleksi päästä hänen tuttavaksi. Varmaan ette ole kauan asuneet täällä Lontoossa herra Obenreizer?" "Vasta näinä päivinä olen ottanut vastaan tämän asioitsija-sijan." "Mamseli, veljentyttärenne ei ole ei ole vielä naitu?" "Ei ole."
Kysyn sen vuoksi, onko teillä mitään väittämistä minua vastaan varallisuuteni puolesta?" Ahdistettuna viimeiseen varustukseensa saakka, nousi Obenreizer ylös ja käveli edes takaisin huoneessa. Selvästi näkyi, ettei hän tällä hetkellä tiennyt mitä sanoisi tahi mitä tekisi.
Päivän Sana
Muut Etsivät