United States or Philippines ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuskinpa hän olisikaan muualla valaisematonta tietä kulkiessaan osoittanut sellaista kärsivällisyyttä ja nöyrtymistä kuin nyt eteenpäin pyrkiessään. "Onhan tosiaankin kaikki täällä oikein oivallisessa järjestyksessä, ja voisihan kaikki olla aivan rauhaisaa ja levollista, ja nyt täytyy paraana metsästys-aikana tuhlata monta päivää turhaan sekasotkuun."
Valkoiset puolestansa toimittivat sitä suuremmalla taidolla ja menestyksellä, mutta vuodattivat suunnattomasti verta ja ylenkatsoivat peräti vastustajiensa luonnollisia oikeuksia; Indianit kannattivat sitä sillä rajulla uskaliaisuudella, joka asuu miehissä, jotka eivät pelkää kuolemaa eivätkä rauhalta odota kuin nöyrtymistä, alamaisuutta ja häviötä.
Sillä se päämäärä, jonka Holberg on pannut eteensä tässä, niinkuin melkein kaikessa runoilemisessansa, on ruoskimalla aikansa järjettömyyksiä, sen takaperäisiä tapoja ja tottumuksia, sen orjallista nöyrtymistä yleisön tuomiolle, ollut temmata se ennakkoluuloistansa.
Minkä verran saatan, Osoitan katumusta, kunhan suoruus Ei vain tee vaivaiseksi suuruuttani Ja tehottomaks valtaani. Niin, Fulvia, Mua Egyptistä houkutellakseen, Viritti täällä sodan, josta minä, Sen tietämätön syy, nyt anteeks pyydän, Mikäli arvo nöyrtymistä sallii. LEPIDUS. Ylevä sana! MAECENAS. Suvaitkaahan jättää Nuo kanteet ainaiset; ne unhottuisi, Jos muistaisitte uhkaavata vaaraa.
Hän asetettiin virkaansa neljän valitsijamiehen kautta, jotka erittäin oli tähän toimeen määrätty, ja aina oli välttämättömästi vaadittuna että hän oli vanhan hallitsijasuvun jäsen. Ennenkun hän sai tarttua valtikkaan, tuli hänen suorittaa muutamat omituiset temput. Koko hänen ruumiinsa sivelsi ylimmäinen pappi mustalla värillä, joka arvattavasti kuvasi nöyrtymistä Jumalan edessä.
Se on luonnon ylevää nöyrtymistä, se on sen kärsivällinen, rauhaisa, säteilevä silmäys kuolon valtakuntaan sillä se tietää olevansa kuolemassaankin katoamaton, se tietää, että uudet keväät hiljalleen versovat menneisyyden tuhkasta.
Hän eroitti vaan Alinan loppusanat: omassa huoneessani, niin minä lähden matkaani. Ja Alina kulki, avasi oven ja meni toiseen huoneeseen. Alina! sanoi Johannes hänelle, mutta hän ei vastannut. Siinä äänessä oli surua, nöyrtymistä, hätää, rukousta. Sitten kaikki menivät siitä huoneesta ja tuli haudan hiljaisuus. Ei epäilemistäkään enää! Kaikki on rikki.
"Kun Moktador oli kalifi, lähetti hän samalta ruhtinas Davidilta tiedustelemaan miks'ei dirhemejä oltu koottu, ja heti David käski ratsahille ja lähti etevinten kansalaisten seuratessa palatsille ja sanoi kalifille, että vero osoitti semmoista heikkojen nöyrtymistä voimallisempien edessä, jonka kautta suojelusta ja apua pyydetään; vaan koska hän ja hänen kansansa olivat kymmenen vuotta vartioinneet kaupunkia Seldshukeja vastaan, niin kalifi hänen mielestään oli hänelle velkaa."