Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Emilie Björkstén kirjoittaa 30 p:nä marraskuuta 1856 päiväkirjaansa: »Sinä kirjani, sieluni lehti, sinä olet oleva hänen ja hän on sinua lukeva kun minua enää ei ole olemassa, ja Jumala yksin tietää kuinka lähellä tai kaukana se aika on.» Hän oli Johan Ludvig Runeberg. Jo vuosikymmentä aikaisemmin oli runoilijalla ollut muistiinpanot hallussaan, hän oli lukenut ne ja jäljentänyt niistä palasia.
Tultuaan otti mr Pump häneltä muistiinpanot ja laskut pulpetilta ja alkoi kirjoittaa ja laskea mitä tarkimmalla huolellisuudella; hän ei pitänyt kiirettä ja tarkasti varmuuden vuoksi useampia kertoja jokaista eri menoa... Vihdoin kohosi hänen muhkea vartalonsa tiskin äärestä: "Olkaa hyvä, mr Juhl!... Kolmekahdeksatta dollaria viisiseitsemättä centtiä!..." "Mitä? ... mitä tämä tietää!
Ikäänkuin johdatukseksi ystäväni elämäntarinaan löysin minä siihen liitettynä erään luvun, josta osa näyttää olevan kirjoitettu myöhemmällä ijällä. Se todistaa, miten syvästi hänen mielensä oli juurtunut kotiseutuun ja millä rakkaudella hän oli kiintynyt siihen. David Holstin muistiinpanot.
Varhain aamulla olivat nämä sumupilvet olleet niin tiheitä, että tuskin voitiin tuntea puut niiden lehdistä päättäen. Seuraavien päivien vaivoista oli Stanley kirjoittanut muistikirjaansa seuraavat muistiinpanot: "Olemme kärsineet hirmuisesti tänään näissä metsissä. Ryömien, kömpien ja kontaten olemme tunkeneet märkien pensaikkojen läpi.
Päivän Sana
Muut Etsivät