Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Niin yksityisenkin käy usein, että Pilaava luonnon-vamma, joka ehkä On synnynnäinen, johon hän on syytön, Kosk' alkuaan ei määrätä voi luonto Ja liiallista veren taipumusta Jok' usein järjen sulut, saarrot murtaa, Tai tottumusta, joka liiaks haaskaa Hyvien tapain muodon: että, sanon, Se, joll' on ykskin vamman merkki, joko Sattuman pilkku taikka luonnon luoma, Häll' olkoon, puhtaana kuin armon lähde Muut mahdolliset ihmis-avut kaikki, Niin tää yks vika kaikki turmeleepi Yleisön silmissä; yks hiukka pahaa Pilaapi oivan aineen, hukuttaa sen Likaansa aivan.
Ja Beauchêne pelästyi, hän vietti yönsä poissa kotoa, sillä niin pelottavalta tuntui hänestä Constance, tuo hento, mustaihoinen olento huutaissaan, että hän ei enään huoli miehestään, että tämä sai mielellään palata takaisin likaansa, pysyä siellä niin kauvan kuin halutti, hukuttaa itsensä tuohon likaisuuteen.
Peggotty oli tällä vieraanvaraisella tavalla tervehtinyt talon puolesta, meni hän ulos pesemään itseänsä kuumalla vedellä täytetystä kattilasta, muistuttaen, ettei "kylmä koskaan saisi hänen likaansa lähtemään". Hän palasi pian suuresti parantuneena ulkomuodoltaan, mutta niin punottavana, etten voinut kuin ajatella, että hänen kasvonsa olivat hummerien, rappojen ja äyriäisten kaltaiset siinä, että ne menivät kuumaan veteen aivan mustina, mutta tulivat aivan punaisina ylös.
Muiden kyläin asukkaat tätä näkivät ja kuulivat, ja olivat kummissaan, miksi heillä myöskin ei ollut niin. He jo luulivat käyneen toteen, että Kultalalaiset tunsivat taikoja. Mutta siihen sijaan että olisivat kuulustelleet, millaiset net taijat olivat, jäivät he vaan istumaan vanhaan likaansa, ja elivät niin kuin ennenkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät