Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Kun siihen kyllästyin, kiipesin waaran harjalla olewaan ja jokaiselle tuttuun, kauhean suureen risti=honkaan ja katselin sieltä ympäriinsä maailman awaruutta. "Seis! Kuinka woit kiiwetä risti=honkaan, sillä ei yksikään kuolewainen ole wielä koskaan woinut sen monikymmensyltäistä, oksatonta, paksua tyweä silwota latwaan asti", kesdeytti hänet useampi ääni yht'aikaa.
Nyt on ikäwöity, kaiwattu, odotettu tullut, ja auki on sydämeni sija wielä hänelle, hänelle yksin, eikä kenellekään muulle. Sitä autuutta ei woi yksikään kuolewainen kuwailla, jonka nyt tunsin sielussani. Päätimme ensi pyhänä laittaa kuulutuksille, sillä asia ei tuntunut sietäwän wiiwytystä.
Kaunis, uljas oli kuoloon asti rakastunut nuorukainenkin, mutta olipa kuitenkin niinkuin kuolewainen ihminen olisi saanut kuolemattoman Wellamon neidon syleiltäwäksensä. Minä silmäilin heidän kaswoihinsa; ne näyttiwät olewan niin autuaallisessa ja rauhallisessa hymyssä ja mitenkä lieneekin ollut, mutta heidän suunsa näytti liikkuwan.
Hänen henkensä kuori, tuo kuolewainen ruumis, kenties on jo aikoja mullaksi muuttunut, mutta hänen henkensä ei kuole ikänä ei ikänä, niin kauan kun maailma seisoo. Hän kuoli, kukaties, ennen aikaansa, hyljättynä, ylönkatsottuna unhotettuna, ja niin tuo rawistunut astia ei kestänyt loppuun asti sitä alinomaista hengen wuotamista, jota hänellä oli määrä suojella ja tallentaa.
Samassa hän myös ujosti ilmoitti, ett'ei olisi tarwis odottaa niin kauan, että minä saisin wakinaisen paikan, 'sillä', sanoi hän, 'woimmehan elämämme alottaa wähemmästä ja emmehän kumpikaan ole paljolle oppineet. Lopuksi pyysi hän hartaasti minua kirjoittamaan hänelle jonkun riwin ikäwänsä lohdutukseksi. Ei yksikään kuolewainen arwaa, minkälaista tuskaa minä nyt tunsin sydämessäni.
Päivän Sana
Muut Etsivät