United States or Cook Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja tiedä, että alla rivin sen, mi jakaa keskeltä rajaviivat kumpaisetkin, ei istu kukaan omast' ansiostaan, vaan toisen, vielä eräill' ehdoillakin; näät henget nää on vapautettu ennen kuin heillä oli vaalinvalta vapaa. Sen nähdä voit sa heidän kasvoistansa ja myöskin lapsi-äänistänsä heidän, jos heitä oikein kuuntelet ja katsot.
Muistelet sinä minua: lepinkäiset lentelevät pääsi päälle istumahan. Muistelemme toisiamme: kaksi kaunista kesällä, kesälehti kolmantena. Rakastimme me molemmat: sinä minua, minä sinua; ei se ollut syy. Kiusasimme kumpaisetkin: minä sinua, sinä minua; ei se ollut syy. Oli syynä onnettuuden: loittonit sinä minusta, vain vikani muistit.
Ja tiedä, että alla rivin sen, mi jakaa keskeltä rajaviivat kumpaisetkin, ei istu kukaan omast' ansiostaan, vaan toisen, vielä eräill' ehdoillakin; näät henget nää on vapautettu ennen kuin heillä oli vaalinvalta vapaa. Sen nähdä voit sa heidän kasvoistansa ja myöskin lapsi-äänistänsä heidän, jos heitä oikein kuuntelet ja katsot.
Minä väitän vaan, että herra kenraali, kun hän ratsastaessaan kohtelee hevostansa aivan samalla tavalla kuin komentaa sotamiehiänsä, kyllä saapi kumpaisetkin opetetuiksi sekä harjoitetuiksi mihin sotatemppuun hän ikinä tahtoo, ja että tämä jalo ratsu siis epäilemättä on ihmeen hyvin kasvatettu.
Tapani oli koko viikon saanut kulkea metsässä oman joukkonsa johtajana ja saanut kartalta ottaa taululle lyötävänsä rajat, jotka hän aina joka ilta metsästä tultuaan näytti Dampbellille, kysyen mitä rajoja hän huomenna avaisi. Muuta ei Tapani puhunut mitään, vaikka ne kumpaisetkin herrat koettivat kaikenlaisella kohteliaisuudella taivuttaa keskusteluun kanssansa.
Mutta kumpaisetkin toistensa tähden hillitsivät tunteitaan, eivätkä sallineet niiden puhjeta oikein näkyviin; ja täydellinen iloisuus, luontainen tai tottumuksella saavutettu, oli kumpaisenkin alkuperäisenä tai toisena mielenlaatuna.
Riemuun remahtaen tavattuansa jälleen herransa pani jalo eläin päänsä hänen olkapäällensä ja nuori mies, joka tuokioksi unhotti, että aika on kallis, tarttui eläimen päähän molemmin käsin ja suuteli sitä. Kumpaisetkin tunsivat toisensa. Hevonen ja ratsastaja, molemmat varmoja toisistansa, olivat valmiit.