Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025


"Woithan, Tiitus, antaa kellon ja Kolisen olla rauhassa", sanoi eräs wakawan näköinen mies. "Kun minä etelässä käwin oikein totta niin siellä minä näin wasta paljoa paremman kellon", sanoi Tiitus hämillään, kun pelkäsi, että yleinen mielipide kääntyisi taasenkin suntion puolelle. "Kun sinä etelässä käwit... Kyllähän sinun etelässä käymisesi tietään... Paljoa paremman kellon...! Kuka tuota uskoo?

Hän otti minut aina wastaan niinkuin wanhan tuttunsa; olipa niinkuin hän olisi tullut aina silloin hieman nuoremmaksi. Noilla käynneilläni oli toinenkin tarkoitus, sillä olisin halunnut nähdä tuon ukon hywän Kaarinan, mutta hän ei sattunut koskaan olemaan isänsä luona silloin kun turwe=mökissä käwin ja niin jäi hän näkemättä.

Tuntui siltä, että hän rupesi antamaan luottamusta minulle; hän oli puhunut jo minun kanssani kenties enemmän kuin kenenkään muun. Jäljestäpäin huomasinkin, että koko tuo edellä kerrottu turma oli onnen potkaus, sillä ilman sitä kenties ei olisi koskaan saatu selwille hänen umpimielisyytensä syytä. Minä käwin useasti sairaan luona, siiwoamassa ja sitomassa hänen haawaansa.

"Käy sinä siellä, käy sinä täällä." "No antakaahan nyt toki puhua." "Puhu nyt sitten." "Kun minä etelässä käwin, niin siellä minä kummallisen kellon näin ... tuo ei ole sen rinnalla wielä mikään", sanoi Tiitus. "No annapa paukkua, minkälaisen kellon sinä siellä näit." "Se oli semmoinen, semmoinen se löi kuuteen kulkuseen yhtaikaa ja se löi kaikki tiimat ja minuutit.

Päivän Sana

lykurgoskaan

Muut Etsivät