käsiposkella

Päivitetty: 14. toukokuuta 2025

Tässä seison nyt musertuneena miehenä, enkä voi parhaalla tahdollanikaan elämäämme paremmaksi ja toisenlaiseksi tehdä," sanoi Kalle epätoivoisena ja alakuloisena. Surumielin jätteli hän minut hyvästi ja alkoi kävellä kotiansa kohden. Minä jäin huoneeseni käsiposkella miettimään ystäväni surullista elämäntarinaa. Oli kulunut aikaa kolmen vuoden paikkeille.

Pietari Päivärinta - Syyslehtiä