United States or Mozambique ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se haisteli jotain, joka oli maassa sen valtavan kämmenen alla. Miranda juoksi paikalla katsomaan, mitä se oli. Hänen kauhukseen se oli jäniksen lämmin verinen ruumis. Hän säpsähti, aivan suunniltaan siitä, mitä näki. Sitten hän vihasta leimuten takoi Kroofia kuonoon pienillä kämmenillään. Kroof hämmästyi tosin vain lievästi, sillä se oli aina tiennyt, että Mirandalla oli omituisuutensa.
Hänessä varmistui yhä se käsitys, että sahan mies oli laskuissaan erehtynyt kymmenellätuhannella. Tämä havainto kiihottaen hermostutti. Siinä oli kymmenentuhatta kämmenen päällä tarjolla! Pitikö se ottaa, vai? Tämä on kauppa. Heidän on oma asiansa katsoa eteensä. Hänen ei ole velvollisuutensa siitä huomauttaa. Ja kun kauppa on tehty, on se kuin surma, peruuttamaton.
Kirsti kohotti vadin niin korkealle, ettei siihen ulottunut, ja Miranda varmalla kädellä työnsi omalupaisen kämmenen pöydältä. "Ei Kroof, sinä et saa mitään enää, ellet ole kiltti!" hän sanoi uudelleen ja nosti sormensa varottavaan asentoon.
Suulleen suistui Panu samassa lumeen, tunsi raskaan kämmenen pohkeensa päälle putoavan, toisen olkapäästä puristavan ja luuli jo viimeisen hetkensä tulleen. Kun hän huumauksestaan heräsi, näki hän karhun selällään hangessa keihäs rinnassa ja sukset ristissä selän päällä ja vähän matkaa siitä kaatuneen puun päällä Karin istumassa.
Seuraavalla hän sai kiinni oksasta ja keikautti itsensä ilmaan juuri ja juuri välttäen Kroofin kostavan kämmenen iskun. Hän nousi puuhun ketterästi ja etsi oksaa, jota pitkin pääsisi toiseen puuhun ja sen kautta alas maahan pyssyn luo; ja Kroof, hetkisen epäröityään, kiipesi hänen perässään. Mutta Taavi ei löytänyt, mitä etsi.
Ihmetteli hän myöskin, mitenkä hän ei pudonnut sängystä. Siinä taputellessa sattui kämmenen alle jotain pehmeämpää ja Antti jo luuli löytäneensä pieluksen, kun se älähtikin ja sanoi unen sekaisella Jussi Vatasen äänellä: »Kuka horna se kasvoille taputtaa!» Nyt meni Antti sekaisin. Hän ei hoksannut miten asiat oikeastaan olivat, vaan kysyi pöhlönä: »Vatanenko se on?»