Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Joju oli jo kaksi vuotta ollut merellä ja tuon tuostakin kirjoittanut kotiinsa. Rehtori häntä kovin kaipasi, varsinkin kesällä, jolloin Sakki aina jonkun ajan vietti kotona vanhempiensa luona. Nyt oli rehtori jälleen saanut Jojulta kirjeen, jossa hän ilmoitti, että hän kentiesi jo vuoden päästä pääsisi Suomeen, ja sitten hän jäisi talveksi kotiin lukemaan.
Sanoin juuri, että hänen olisi paras, ruveta jonkun suuremman kartanon voudiksi. Mutta tässähän minulla on sinulle kirjekkin. No hyvä, että kirjeestä puhuit. Katsokaa, lapset, tässä on kirje Jojulta. Ai, saammeko lukea? Kyllä, tuossa on. Solmia saa sen ensin, koska Sakilla on toinen. Voi, miten hauskaa! Sakki katsoi Solmiaan ja punastui vähän. Kylläpä tulitkin iloiseksi.
Jojulle, joka mereltä tuli eikä muutamaan vuoteen ollut tuntenut kodin suloa, oli tämä niin uutta, että se pani hänen vilkkaat, tuliset tunteensa kuohumaan, ja hän huudahti innostuneena: Isänmaa, isänkoti, oi, paljonpa sillä on, joka saa tuntea, että hän ne omistaa! Rehtori ja Eriika täti saivat niin kiitollisen katseen Jojulta, että hekin tunsivat jotakin kosteata silmissään.
Hän ymmärsi kyllä, että hänen tähtensä Eriika oli hänen äidilleen osottanut hyvyyttä. Eriika noikkasi vain ja katseli äidillisen lempeästi kiitollista poikaa. Toukokuun loppupäivät kuluivat nopeasti, ja Solmia oli vapaa lähtemään kesälomalle. Koska minä sinun jälleen näen? kysyi hän Jojulta. Olen kentiesi jo koulusta poissa, kun tulet takaisin...
Päivän Sana
Muut Etsivät