Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
"Niin, oli oikein hupaista, sen voin vakuuttaa, varustaa omaa kotia; olin niin iloinen, kun sain itse määrätä, missä kaapin piti seistä, että kyllä huomasin, etten olisi sopinut miehelään menemään. Tuntui niin kummalliselta saada olla itse määrääjänä tarvitsematta kysyä neuvoa keneltäkään muulta kuin omalta järjeltään, mitä tulisi tehdä.
Nimismies, sangen keskinkertainen järjeltään, komeasti ratsasteli opituilla lauseilla, vaan suistui pian satulasta. Väittely olisi siihen tauonnut, mutta oli muita halukkaita. Esteriä ahdistettiin edestä ja sivuilta. Sitä enemmän Esteri innostui.
Ja sitte vielä urkittiin ja saatiin tietää paras: Eräs arkkipiispan langon hyvin kaukainen sukulainen oli äskettäin, tosin ainoastaan tilapäisesti, pimennyt sanatyössä järjeltään.
JAGO. Ken aina kaunis on, ei koskaan pöyhkä, Nopea kieleltänsä, mut ei röyhkä; Ken rikas on, mut kultiaan ei näytä; Tahtonsa saada voi, mut sit' ei käytä; Vihoissaan kostollen voi sijaa antaa, Mut kiukun karkoittaa ja herjan kantaa; Ken järjeltään niin lyhyt olla kaihtaa, Ett' turskan päähän lohen hännän vaihtaa.
Olivier tiesi, että hänen herransa, vaikka hän olikin järjeltään erittäin terävä ja neuvokas, oli sangen taipuvainen uskomaan ennustajien, tähtienselittäjien ja tietäjien valheita sekä koko tuota joukkiota, joka on tuntevinansa salaisia tieteitä; tiesipä Olivier senkin, että kuningas itsekin luuli olevansa taitava noissa asioissa.
Nähtyään minut ja Souvenir'in, hyökkäsi hän suoraa päätä meidän luoksemme. "Katsokaa, katsokaa, mitä täällä tapahtuu!" vingahti hän, "katsokaa! Hän on tullut hulluksi, hän on aivan järjeltään ... ja katsokaas mitä hän tekee. Panin jo polisia hakemaan, mutta ei ketään tule! Ei tule niin ketään.
Säälipä sentään on, että tuon miehen pitää olla näin heikko järjeltään; sillä ruumiinsa puolesta hän olisi kyllin väkevä ja sovelias peistä, naulanuijaa tai mitä muuta sota-asetta hyvänsä käsittelemään.»
Tämän nähtyään emäntä puristi Liisin rintaansa vasten ja kauhusta ihan mustuneena huusi: "Rakas Jumala! Kuollut Liisi! Liisi kultani, Liisi kultani, Liisi kultani!" Maria kun näki emännän olevan melkein järjeltään, tarttui häntä olkapäähän ja sanoi: "Ei Liisi ole kuollut, vain pyörtynyt. Laitetaan vain makaamaan ja pannaan kylmä kääre pään ympäri, kyllä hän selviää."
Tästä vanhimmasta pojastaan, joka taisi olla järjeltään vähän vajanainen, ei emäntä paljon koskaan puhunut ja harvoin käypä vieras ei häntä osannutkaan luulla talon mieheksi. Kun oli virstan verran kuljettu, huusi emäntä edellä ajaville, että eiköhän ala varsaa väsyttää, jos tulisi joku henki tänne. Liisa hyppäsi heti tielle ja meni emännän hevoseen. Nyt tuli etukärrissä mukavammaksi istua.
Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette.
Päivän Sana
Muut Etsivät