jälemmäksikö

Päivitetty: 17. toukokuuta 2025

Hetket kulkivat verkkaan ohitseni niinkuin mustakauhtanaiset kulkueet. Saattoivatko ne hautaan jotakuta? Pimeys oli äänetön ja peloittava. Nyyhkikö joku orpo jossakin? Eikö kumahtanut arkun kansi kolmasti? Minä valvoin vavisten illasta aamuun. Enkä saanut tuskaltani itketyksi yhtään kyyneltä. Käyn yksin. Eelläkö muista? Vai jälemmäksikö jäin? En tiedä. On kauan siitä, kun ihmisen toisen näin.

Uuno Kailas - Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja