Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
Rykmentit ja pataljonat ja komppaniat, eivät ne taistelutantereella ole läheskään pelkkää konetta, niinkuin tavallisesti luullaan. Miltähän näyttäisikään todellinen psykologinen kuvaus Maratonin, Farsalon, Marengon ja Jenan tappeluista! Aamun sarastaessa olimme jo valmiina lähtemään edelleen. Ilma oli kylmä, mutta meidän imperaatori arveli, että tänään saadaan vielä kuumaa kokea.
Naapurin esimerkki tarttui naapuriin; yksi toisensa perästä teki koko-käännöksen, jätti nimensä kuolemattomuuden sikseen ja tallusti huojuvain rattaiden jäljissä, kunnes ei meitä enää ollut kuin me kaksi, nimittäin imperaatori ja minä, edellinen syventyneenä suuriin sotasuunnitelmiin, minä hiukenevin sydämin ajatellen Fredrikaani.
Imperaatori oli pakahtua vihasta. Me ratsastimme valapattoisen armeijan perään. Me huusimme: Seis! Mutta vasta silloin kuin ylpeä kuningatar suvaitsi pysäyttää rattaansa tässä riemukulussa, vasta silloin tottelivat nuo kurittomat sotasankaritkin. Nyt aloitti luutnantti jyrisevällä äänellä filippikansa eikä ole Xenofontin eikä Plutarkon sankareista yksikään suuremmalla voimalla puhunut.
Me, nimittäin imperaatori ja minä minä puolestani verta vuotavin sydämin emme tienhaarassa hetkeäkään epäilleet, vaan käännyimme sankarien reitille oikeaan. Armeija seurasi meitä. Viimeisenä kulkivat markitantin rattaat. Mutta tienhaaraan päästyään, kuningatar kääntyikin rattaineen vasemmalle, Berliniin päin.
Hän nuuskasi tuon tuostakin, milloin pilkallisesti pudistellen päätään, milloin nyökäyttäen sitä uhkamielisenä. Seuraavana aamuna me olimme Brandenburgin lähitteillä läksi sotajoukko liikkeelle. Kaarlo Suuri, uljaana kuin roomalainen imperaatori, ratsasti etunenässä. Hänen rinnallaan ratsastin minä kovasuisen hevosen seljässä.
Päivän Sana
Muut Etsivät