United States or Norfolk Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikille pyrkiville nuorukaisille tutut vastakkaisuudet: halu miellyttää ja voittaa puolelleen kaikki ja kulkea aina etunenässä ja toisaalta unelmia hälventävä todellisuus, kun ei voi olla kekseliäs ja kun kasvotkin ovat rumat, ilmenevät Tolstoissa jo aikaisin.
Kun sitävastoin selvästi huomaan mistä, missä ja milloin havaitsemani esineet ilmenevät tajuntaani, ja kun samalla voin liittää niiden tajuamisen katkeamattomaksi kokonaisuudeksi koko muun elämäni kanssa, niin saan olla täysin varma siitä, että havainto on tehty valveilla eikä unissa.
Kun pidetään kiinni tästä ajatuskannasta, sivuutetaan Spinoza. »Jos jakaumattomat elektronit ovat voimakeskustoja, joissa on aineellista tarmoa ynnä häipyvän vähäisen psyykillistä tarmoa, voimme sanoa jo edeltäkäsin tuntevamme toisia voimakeskustoja, joissa on psyykillistä tarmoa ynnä häipyvän vähän aineellista tarmoa. Näkyy voitavan olettaa, että kummatkin muodot ilmenevät eetterissä.
Mutta onko tämä sama henki sittenkään väärässä kysyessään tänään itseltään, eikö sen velvollisuutena ole etsiä jokaista totuutta, siis siveellisiä totuuksia yhtä hyvin kuin muitakin tästä kaaoksesta pikemmin kuin omasta itsestään, jossa ne ilmenevät verrattain niin selvinä ja tarkkoina?
Yksitellen ne meille ilmenevät, milloin hitaasti, milloin äkkiä välkähtäen niinkuin tähti taivaanrannalla hämärän tullen; yksitellen selvenevät nämä totuudet henkemme taivaalle, jota epäuskon usvat ja maallisen elämän eksyttävät harhavalot niin usein pimittävät.
Mutta sanotaan, ettei hänen jälkisäädöksensä maailmalle ollutkaan järjestelmissä, vaan herätteissä täydelliseen elämään. Sitä todistaa hänen vaikutuksensa, jonka aaltoilut ilmenevät hänen elämänsä loppuaikoina. Vuonna 1860 alkaa viimeinen kehityskausi hänen elämässään, vaikutuksen kausi. Ihminen kohtaa oman itsensä. Hänen työnsä etsii häntä toisissa ihmisissä.