United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tässä kauniissa seudussa kasvoi rovasti Honkasen seitsemäntoistavuotias tytär Maaria niin vapaana kuin kukka koivun juurella tuolla metsässä. Maarian äiti oli kuollut jo hänen pienenä ollessansa. Yksi vanhempi sisar ja veli oli hänellä elossa; mutta Eeva, joka oli viisitoista vuotta häntä vanhempi, oli jo monta vuotta ollut naituna Tuomelan kartanoon Tyrvään pitäjässä.
Siinä kirveet paukahtelee ja köysiä kiivaasti jännitellään. Mutta talon lehditetyssä tuvassa nuori emäntä palvelijansa kanssa perheelle ehtoollista rakentaa ja evästä hänelle, jonka huomenna on matkalle lähteminen. Honkasen, valkean pöydän ääressä istuvat viimein talon asujaimet kaikki, ja koska atria on päätetty, rientää he unen lepoon.
Tuliluikku kainalossans, Metsän saalis laukussans, Olallansa tuima kirves, Niin hän kotihinsa käy. Häntä vartoo kotonansa Vaimo nuori toimeljas, Rakennellen ehtoollista Päähän pöydän honkasen. Vartoo häntä aatto-illan Lehditetty laattia, Lepopäivä rauhallinen Naisen armaan huomassa. Onnen myyri on se miesi, Kellä oma tanner on, Ystäväinen vieressänsä, Povel kalliin synnyinmaan.