United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Aerenthal virkisti hänen muistiansa, huomautti hänelle Buchlaun sopimusta ja viittasi erääseen salaiseen välipuheeseen vuodelta 1878, jossa Venäjä oli sitoutunut olemaan tekemättä minkäänlaisia vastaväitteitä Bosnian ja Herzegovinan mahdollista anastamista vastaan. Kärsimättömästi kolmas duuma odotti Isvoljskilta suurta sanaa.
Varsinainen luopumuskirjelmä, jonka kuningas itse luki julki, kuului näin: »Me Kristian II, Jumalan armosta Illyrian ja Dalmatian kuningas, Bosnian ja Herzegovinan suurherttua y.m., teemme täten tiettäväksi: että Me omasta vapaasta tahdostamme ja ilman mitään vierasta vaikutusta olemme päättäneet jättää ja luovuttaa rakkaalle pojallemme Charles Aleksis Leopoldille, Goetzin ja Zaran kreiville, kaikki kuninkaallista arvoamme seuraavat oikeudet ja etuoikeudet pidättämällä poikaamme nähden ainoastaan sen vallan, joka meille yleisen lain mukaan kuuluu hänen isänänsä ja holhoojanansa.»
Hän astui tämän askeleen sovittuaan siitä Aerenthalin kanssa, mutta saamatta siihen lupaa Pietarista, missä sentähden oltiin hänelle kovin vihaisia. Samana päivänä Wienin hallitus julkaisi tiedon Bosnian ja Herzegovinan anastuksesta.
Ivahymy huulillaan ja voittajan ylpein elein kenraali Ignatiev San Stefanossa astui Turkin valtuutettuja vastaan ja saneli 3 p. maaliskuuta rauhanehdot: Serbian ja Montenegron riippumattomuuden tunnustaminen ja näiden valtioiden alueiden laajennus, Bosnian ja Herzegovinan itsehallinto kristityn kuvernöörin alaisina, vielä Bessarabian takaisin antaminen Romanialle annettavaa, Venäjän määrättävää korvausta vastaan, Suur-Bulgarian valtakunnan perustaminen, joka Venäjän yliherruuden alaisena ulottuisi Mustasta merestä Egean mereen, Turkin Armeniassa olevien Karsin, Batumin, Ardahanin ja Bajazetin piirien luovuttaminen sekä sotakorvaus.
Kiukusta kiehuen Venäjän yleinen mielipide seurasi Berliinissä tapahtuvia keskusteluja ja kuuli Habsburgien monarkian kanssa 15 p. tammik. 1877 tehdystä sopimuksesta, jonka mukaisesti kongressi yksimielisesti Itävalta-Unkarille lupasi slaavilaiset maat Bosnian ja Herzegovinan sekä Novi-basarin sandshakin miehitysoikeuden, joka alue niinkuin kiila erotti toisistaan Serbian ja Montenegron.
Aerenthalin kanssa yksimielisyyteen seuraavista kohdista: Venäjä suostuu Bosnian ja Herzegovinan miehityksen muuttamiseen lopulliseksi anastukseksi, Itävalta puolestaan lupaa puoltaa sen vuoden 1856 Pariisin sopimuksen määräyksen kumoamista, joka Venäjän sotalaivoilta kielsi vapaan kulun Bosporon ja Dardanellien läpi.
Tahallaan Ignatiev ei maininnut mitään eräästä 15 p. tammik. 1877 tehdystä salaisesta liitosta, jossa Itävalta-Unkari oli vakuuttanut ystävällisen puolueettomuutensa tiedossa-olevassa sodassa vastineeksi siitä, että Venäjä salli sen miehittää Bosnian ja Herzegovinan.