Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
"Myöhemmin" sanotaan "onnistui Cortezin kuitenkin saada liittolaisensa laskemaan nämä vapaiksi ja ehkäistä kaupungin perinpohjaista hävittämistä, mutta ei ennenkun suuri osa kauniimpia rakennuksia Cholulassa, Aztekien pyhässä kaupungissa, oli poroksi palanut." Vielä monta vuotta perästäpäin muistuttivat hiiltyneet rauniot "Cholulan verilöylystä".
Myrsky kaatoi suuria puita Cortezin joukkolaisten tielle, ja rankkasade oli paisuttanut tulvilleen Orizaba-joen, joka vielä eroitti heidät Zampoalasta. Mutta siitä huolimatta päätti Cortez heti käydä hyökkäykseen.
Papit vihkivät retkikunnan tuohon tärkeään tehtävään juhlallisella messulla ja asettivat sen Cortezin lempipyhimyksen, pyhän Pietarin, suojelukseen. Ja niin lähdettiin matkalle helmikuun 18 p:nä v. 1519. Maaliskuussa tuli laivasto tuulen-ajossa Cozumel nimiseen saareen, joka on neljä maantiet. penikulmaa Yukatan niemen koillisesta rannasta. Täällä alkoi heti hurskas lähetystoimi.
Nämä laivat toivat muassaan 17 hevosta ja 120 miestä jalkaväkeä kolmen katteinin johtamina. Cortezin maine oli jo levinnyt kaikkiin siirtokuntiin, ja katteinit tarjoutuivat hänen palvelukseensa.
Cortez vaati rangaistusta maaherralle sekä että Montezuma itse joksikin aikaa muuttaisi Espanjalaisten kortteriin, merkiksi ystävyydestään näitä kohtaan. Montezuma ensimmältä pani vastaan, mutta kun espanjalaiset ritarit silloin heti paljastivat miekkansa, uhaten väkivaltaa, suostui hätääntynyt keisari Marinan kehoituksesta Cortezin vaatimukseen ja seurasi Espanjalaisia heidän kortteriinsa.
Maan-asujamet tekivät jäykkää vastustusta, aavistaen aivan oikein vaaraa ja vainoa. Vasta tuiman taistelun kestettyään onnistui Cortezin päästä maille. Mutta kun Espanjalaiset saivat kiinteää pohjaa allensa ja pääsivät käyttämään pyssyjään ja tykkejään, taukosi toistaiseksi Tabaskolaisten vastarinta. Heidän pääkaupunkinsa Tabasko valloitettiin, ja Cortez joukkoineen vaelsi voittajana sen sisään.
Joulukuussa 1527 tapaamme Pizarron siis hänen kotimaassaan vieläpä vanhassa La Rabidan luostarissa; ja siellä hän puolestaan odottamatta tapaapi Cortezin, joka nyt on omilla asioillaan Espanjassa.
Siinä tapahtuva suuri miestappo pakoitti Cortezin ja hänen seurue-ritarinsa tekemään kierroksen ja kääntymään takaisin tälle osastolle avuksi. De Leon oli jo kaatunut. Alvarado seisoi paljaalla maalla, ainoastaan pieni parvi miehiään ympärillänsä ja puolustaen itseään sadankertaista vihollista vastaan.
Cortezin tulkki Aqvilar, joka Tabaskossa oli rauhanhieromisia menestyksellä välittänyt, koki puhutella asukkaita, mutta hänpä ei ymmärtänytkään Aztekien kieltä, joka melkoisesti erosi siitä Maya-kielestä, jota Tabaskossa puhuttiin. Siitä pulasta pelasti Cortezin muuan henkilö, joka tästä lähtein oli näyttävä varsin tärkeää osaa Mexikon valloituksen merkillisessä näytelmässä.
Niinpä hänen toimestaan löydettiin Californian niemimaa v. 1533 ja perustettiin sinne Culiacan niminen siirtokunta. Sivilimaaherra Mendoza viimein kielsi Cortezin haaskaamasta väkeä tämmöisiin yrityksiin. Silloin hän uudestaan, v. 1540, lähti Espanjaan valittamaan. Mutta täällä ei nyt enää "Aztekien teurastajasta" piitattu.
Päivän Sana
Muut Etsivät