United States or Svalbard and Jan Mayen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Joka nyt muodosti tuon pienen yhteiskunnan kiusakallion, oli se, että koko joukko sekottuneita kansakuntia oli asettunut muutaman ja kolmenkymmenen peninkulman päähän Felikshillistä, ja siis alettiin siellä huomata, että asuttiin ahtaasti ja häirittynä.
Voutitalokkaan Katriina avasi tuvan oven ja käski säädyllisesti Lentsiä menemään edellä. Tuvassa oli lämmin ja suloinen olla. Katriinan oli oikein hyvin mieleen, kun Lents teeskentelemättä sanoi ei ajatelleensa eikä tietäneensä, että Katriinan täällä asuttiin. Hänestä oli hauskaa, että hän sattumalta oli tänne tullut.
Veljekset olivat hyvässä sovinnossa keskenänsä, sillä heissä asui vielä kauvan talossa vallinnut hurskaus, siltä ainakin näytti. Talo asuttiin nytkin hyvin toimellisesti kaiken puolesta.
Vaan somiapa ne olivat nekin ajat, kun asuttiin yhdessä Vladimirinkadun varrella ja kuljettiin Esplanaadissa iltaisin vai mitä? Anna niiden olla muistelematta, eläkä viitsi niistä kenellekään puhua täällä maalla, jos satuttaisiin nuorten miesten seuraankin. Mitäpä minä toki niistä, olenkos minä ennenkään puhunut?
Useissa edellisissä luvuissa olen jo koettanut kuvailla meidän kanssakäymispiiriämme ja kuinka puoli vuosisataa sitten asuttiin, elettiin ja huviteltiin Helsingissä siinä seurapiirissä, johon minäkin kuuluin.
Kun ensimmäiset tervetuliaiset ja naapuruuskohteliaisuudet oli lausuttu, ei kukaan tietänyt enää mitä sanoa. Silloin ruvettiin muun puutteessa toisiaan kehuskelemaan. Toivottiin, että näitä erinomaisia välejä jatkuisi aina. Olihan mieluista käydä toistensa luona, kun asuttiin maalla vuodet umpeensa. Ja salin kylmä ilma tunki luihin ja teki äänet käheiksi.
Se oli yltäyli, ankaraa ilmaa vastaan, siellä ylhäällä, verhottu lastupeitteellä ja nämät lastut olivat sivutut erinomaisella tulipunaisella värillä. Jotta siellä kun asuttiin, oltiin useammassa kuin yhdessä päällekatsannossa kuin ylhäällä keskellä tulta.
Käski pitämään Jumalaa aina silmien edessä. Jumalalta kaikki hyvyys tulee, sanoi hän. Sitten kävin hyvästiä heittämässä talonemännälle, jonka luona ennen asuttiin. Pappiko teistä tulee? kysyi emäntä. En tiedä vielä. Olisihan tuota mukava nähdä teitäkin pöntössä! lausui emäntä naurusuin. Vaan eihän se tohtorinkaan virka ole huonompia? Ei suinkaan!