Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
"Vai niin; sitte kuin olette naimisissa, kannan minä ensimäisen lapsenne ristille." "Nöyrimmät kiitokset". "Ja vielä?" "Hän antoi minulle arkin, jonka hän oli kaapannut eräästä kirjavasta romaanista, joka ilmestyy jouluksi. Minä ajattelin, että sen kuuleminen kentiesi huvittaisi armoa!" "Niin, lue vaan!" Jaana luki tämän kertomuksen.
Suokohon Jumala suuri Aina kunnian asuvan, Herra'uen Helsingissä, Liiton arkin liikkumatta! Että oikeus olisi Varsin vahva ja totinen, Että oppi onnellinen Olis oppihuonehissa, Vielä muuta viisautta Mielimäärältä mitata; Koska se on pääksi pantu, Suomen ruunuksi ruvennut, Korotettu keisarilta. Suuri kiitos, suuret herrat, Viisa'uen viljeliät, Toimen totiset jäsenet!
"Koetus on tullut", sanoi joku keski-ikäinen Hebrealainen, joka oli taistellut kaksikymmentä vuotta takaperin Jabasterin rinnalla. "Oi, jospa saisin kuolla arkin kunniaksi!" lausui joku innostunut nuorukainen Abnerin osastosta. "Kyllä minä sen arvasin, että joutuisimme pulaan", kuiskasi Kisloch, Kurdilainen, Kalidaalle, Indialaiselle.
Joskus otan venheen rannasta ja soutelen järvellä. Kuinka täällä on kaunista! Mutta sinähän olet tullut runoilijaksi. Monta, monta kertaa luin sinun kauniin kuvauksesi matkastasi Suomen saaristossa. Minä luin sen papalle ja mammallekin. Ethän pane sitä pahaksesi. Ne pitävät sinusta niin paljon ja kysyvät aina, mitä sinä kirjoitat.» Miia kirjoitti ja kirjoitti, arkin toisensa perästä.
Ja hän ajattelee, kuinka hän on heittänyt rauhansa, levollisuutensa, ajallisen ja iankaikkisen hyvän hänen jalkoihinsa. Päiväkirjan kellastuneiden lehtien väliin on pistetty kirje, ohut kuin silkkipaperi ja hänen käsialallaan kirjoitettu. Vuosiluku 1863 on lyijykynällä merkitty arkin kulmaan.
"Tämä nyt on delawarelainen Chingachgook!" sanoi Haukansilmä molemmille tyttärille esitellessään vierasta, jota nämät arkin ovella ystävällisesti tervehtivät, jonka jälkeen molemmat miehet lähtivät kajuuttaan asioistansa neuvottelemaan ja päättämään.
"Lisäämme nyt sitte juomarahat", virkkoi Topias kiihkoissaan, "niin voimme heti laskea voitot eli tappiot." Sihteeri otti kynän käteensä ja teki numeroita arkin sivun täyteen. Ilahuttava tuhatluku tuli viimeiseksi. "Onko se voittoa?" "On. Ja se on niin lujasti laskettu, ett'ei sormea väliin saa; ja jos tuppaamalla saisikin, niin kyllä summa nelinumeroisena pysyy."
Konseptin hän sentään ensin kirjoitti. Valitsi sitten sileimmän ja puhtaimman paperiarkin, johon alkoi: »Korkeasti kunnioitettava Herra Lehtori!» Mutta K oli vähän vino; hän siirsi sen arkin syrjään ja otti toisen. Siihenkin tuli jotain vikaa ja kolmanteen samoin. Kahdeksan arkkia meni sillä tavoin hukkaan, mutta yhdeksännestä tulikin sen sijaan komea.
»Sit' osaa minusta», soi laulu, »joka maisissa kotkissa voi sietää päivän säteitä, katsele nyt tarkkaavasti. Valoista, jotka minut muodostavat, näät silmistäni sinkoovaiset ovat korkeimmat koko tässä asteikossa. Se, joka säihkyy silmäteränäni, ol' lauluniekka Pyhän Hengen, kantoi hän arkin kaupungista kaupunkihin.
Chingachgookin ja Hurryn onnistui päästä pakosalle, kun sitä vastaan Haukansilmän, joka juostessaan kompastuen tuli viivähtämään, jättiläis intialainen juuri arkin läheisyydessä sai kiinni ja vei vankina leiriin.
Päivän Sana
Muut Etsivät