Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Rientäkääkin tunturille! Metsän ja petojen mahti Joukolassa on kumottu. Nuorison lumosi Väinö Lauluillansa. Kiitos sille! Nyt ne kulkevat saloilla, Väinö Ainonsa keralla, Kansa saattona jälissä. NUORI JOUKO. Valhettelet, orja! SINIKKA. Sitten Voit ollakin uskomatta. NUORI JOUKO. Jos tosia lausut, lausu, Loitolla ovatko, luulet? SINIKKA. Ei loitolla. Nuolen matka, Ei enempi Joukolasta.
"No te luulette todellakin, että ne voi vaaratta kiskoa pois?" kysyi vielä onneton potilas. "Niin, nuo perin mädänneet vaan!" vastasi tohtori tyynesti. Voi Pekka parkaa! Kuinka häntä peloitti. Mutta auttoiko siinä pelko. Riippuihan siitä koko hänen tulevaisuutensa, hänen isänmaansa menestys, hänen armaan Ainonsa onni. "No, onko kaikki sitten tehty sillä?" kysyi hän taasen.
Seuraelämä vei häneltä päivät, usein pitkältä öitäkin jatkoksi, ja niin suloiselta kuin tuntuikin isästä nähdä lemmikkinsä voittokulkuja, nähdä hänet iloisena, kauniina ja ihailtuna, tuntui melkein pettymykseltä, että juuri hänen Ainonsa, hänen ylpeytensä, niin kaikkineen antausi huveille, juuri kuin ei hänellä ja noilla muilla tytöillä mitään eroa olisikaan.
Hänen oli löydettävä hänet, millä ehdoilla hyvänsä. Se oli hänen pyhä velvollisuutensa. Kuinka kävisi hänen isänmaansa, jos se hänet menettäisi, kuinka hänen armaan Ainonsa, jos hän tuonelaan muuttaisi! Oo, kauheata! Hän tuli Helenan kadun päähän.
Päivän Sana
Muut Etsivät