United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vastoin Venäjän yleisen mielipiteen odotuksia Ranska ei liittoutuneelle Venäjälle antanut mitään aseellista apua sodassa Japania vastaan. Vain ankkurivapaus ja hiiltenotto-oikeus saatiin itään päin kulkevalle Roshdestvenskin laivastolle alttiisti Ranskan satamissa Madagaskarissa ja Taka-Intiassa eikä vähemmin Saksan Svakopmundissa.
Sitä seikkaa, että saksalaiset Svakopmundissa antoivat hiiliä Roshdestvenskin laivastolle, venäläiset meriupseerit 1912 sanoivat "saksalaisten pirulliseksi juoneksi, houkutellakseen Venäjän laivaston Europasta pois perikatoa kohti".
Hitaasti kulkien, vähä väliä hiiliä ottaen, Roshdestvenskin laivasto japanilaisten häiritsemättä oli ennättänyt Etelä-Kiinan merelle, missä se 9 p. toukokuuta Honoré-lahdessa yhtyi kolmanteen laivastoon, joka oli vara-amiraali Nebogatovin johdossa. Viittä päivää myöhemmin yhtynyt laivasto, 30 suuren taistelulaivan vahvuisena, lähti pohjoista kohti vihollista vastaan.
Roshdestvenskin mielipide, jonka hän useampaan kertaan ranskalaista kaabelia myöten lähetti Pietariin, oli se, että Port Arthurin kukistumisen jälkeen Venäjän laivaston tuli jäädä Intian valtamerelle ja että sitä oli käytettävä vain uhkauskeinona rauhanneuvotteluissa.
Mukdenin taistelun jälkeen hän pontevasti uudisti ehdotuksensa, mutta sai tsaarilta täsmällisen käskyn jatkaa matkaansa Itään, odottamatta kolmannen osaston saapumista, joka vasta 19 p. helmikuuta oli lähtenyt Libausta. Roshdestvenskin täytyi vastoin parempaa tietoansa totella. Maaliskuun 16 p. hän lähti Madagaskarista, ja kulki laivastoineen Tyynelle valtamerelle tuhoansa kohti.