United States or Saint Kitts and Nevis ? Vote for the TOP Country of the Week !
Goltz neuloi isoaivottoman sammakon toisen takajalan niin lujasti sen vartaloon kiinni, ettei se voinut sitä käyttää, kun se ärsytettynä lähti ryömimään eteenpäin. Isoaivoton sammakko »näkee», se osaa liikkuessaan välttää tiellä olevat esteet. Nytpä huomattiin, että tämäkin isoaivoton sammakko, jonka toinen takaraaja oli tehty käyttökelvottomaksi, osasi samalla tavoin välttää tiellä olevan esteen.
Senkautta että määrätty toiminta on sidottu määrätyssä keskushermoston kohdassa sijaitsevaan mekanismiin, se tämän mekanismin mukana häviää riippumatta siitä, onko se korkeamman vaiko alemman »kyvyn» ilmaus. Kaikki »energeettiset» edellytykset ovat annetut isoaivoton sammakko näkee, käyttelee vapaasti raajojansa j.n.e. , mutta eräs »mekanistinen» edellytys puuttuu ja vastaava toiminta jää pois.
Isoaivoton sammakko käyttäytyy muutamissa suhteissa erinomaisen järkevällä tavalla. Sitä enemmän huomiota herättää sen vuoksi, että tällainen eläin ei pakene hitaasti lähenevää ihmistä, ei tavoittele hyönteisiä, eikä yleensäkään suorita mitään vapaaehtoisia liikkeitä.
Koska kerran isoaivoton sammakko »näkee», koska kerran sen verkkokalvonkuva säännöstelee sen liikkeitä, niin se säännöstelee niitä tietenkin myös siinä tapauksessa, että toinen takajalka on käyttökelvoton; joka kerran kun siis sammakko tekee »väärän» liikkeen, virittää verkkokalvon kuva ehkäisymekanismin: tällä tavoin asianomaiset hermokeskukset joutuvat »koettelemaan», kunnes löytyy sellainen innervatiokompleksi, joka vie tulokseen; kysymyksessä on siis samanlainen tapaus kuin Pflügerin, hieman mutkikkaammassa muodossa.