Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
4:S SOTAMIES. Sydämmeni tahtoo haljeta kuin tuliluoti. 5:S SOTAMIES. Nyt tunnen mikä autuus kostossa. Emmekö kostais? 4:S SOTAMIES. Ytimeen asti. 5:S SOTAMIES. Että itse luonto itkee ja huokaa kuin kurja äiti, koska veli veljeänsä veristää. 4:S SOTAMIES. Temmasta käsistämme saalin, jonka kunnialla viholliselta ryöväsimme vihollismaassa!
Kuuluu kohina kuin puu kaatuisi, kotkotusta ja kiihkeää, kimakkaa haukuntaa, metsopoikue on puussa, ahon laidassa ja minä olen täällä. Minulla on ikävä ja kaipaus, niin että rintaa raastaa, olen ensi kerran elämässä oikein todella onneton, sielussani sairas sydänjuuria myöten. Olen kuin vankina vieraassa vihollismaassa.
Rehevästi versoi satu edelleen herkkäuskoisessa Venäjän kansassa ja antoi sille "siveellisen oikeuden" saksalaisvihaan, joka 1914 antoi hallitukselle lujuutta ja arvoa, mutta teki venäläisten sodankäynnin vihollismaassa siinä määrin villin halpamaiseksi, ettei Venäjän armeija koskaan ennen taistellessaan ranskalaisia, englantilaisia, italialaisia, turkkilaisia ja japanilaisia vastaan ollut moista osoittanut.
Tarkoilla silmillään tähysteli ratsastaja kauas ylt'ympäri, mutta kaikki oli hyvin; niinpä hän veti esiin matkapullon, ilahuttaakseen ja vahvistaakseen sydäntänsä täällä vieraassa vihollismaassa. Ensi päivä taistelun jälkeen oli jo ohi kulunut ja yö oli tulossa, mutta venäläisten voittoriemun pauhu ei ollut vielä vaiennut.
»Mitä heillä sitte itsellään on?» »Ei mitään! Mutta isänmaa ennen kaikkea.» »Entä jos he kuolevat nälkään meidän taistellessamme?» »Niin kuolevat he onnettomuudesta, mutta vapaiden kuoleman. Ennen hauta Suomessa kuin orjuus vihollismaassa. Sentähden myöskin jok'ainoa panee viimeisen voimansa miekan kärkeen huomenna.»
Maannälkä jatkui ja oli sekin osaltaan syynä sotaan. Sen alkaessa luvattiin aseisiinkutsutuille Etelä-Venäjän ja Volgan seutujen talonpojille heidän naapuriensa, saksalaisten siirtolaisten paremmin hoidetut pellot, niityt ja puutarhat. Toisille luvattiin tiluksia valloitettavassa vihollismaassa.
Attila ja hän olivat olleet ystäviä monet vuodet. Ruotsin ja kotimaan kohtalo oli kuitenkin ennen kaikkea Marian mielessä, mutta sitä tarkoittaviin kysymyksiin ei Buddenbrock antanut mitään vastausta. Ei hän tiennyt mitään lohduttavaa rouva Löfvinginkään murheille, eikähän voitu pyytääkään, että venäläisellä päälliköllä vihollismaassa olisi tietoja kaikesta.
Tämä päätös koski etupäässä sotamiehiä, jotka juovuksissa kuljeskelivat aamusta iltaan niissä kylissä, joihin olivat majoitetut, hävittäen, ikäänkuin olisivat olleet vihollismaassa. Vaikka everstiluutnantti Stålsköld heti ryhtyi ankariin kuritoimiin, onnistui hänen vasta pitkien ponnistusten jälkeen johonkin määrin hillitä pahetta, sillä sen tykkänään kukistamista ei ollut ajattelemistakaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät