vihannilta

Päivitetty: 17. heinäkuuta 2026

"Kuinka niin?" hän kysyi. "Se oli äidilleni mieleen," minä sanoin, "ja sitten oli sunnuntai, kun siellä kävimme, päivä, joka on paras kaikista. Tantereet eivät koskaan näyttäneet niin vihannilta eikä pellot niin kullankarvaisilta taikka meri niin kirkkaalta, kuin koska äitini kanssa menin kirkkoon pitäen hänen kädestänsä kiinni.

Elizabeth Rundle Charles - Kittyn päiväkirja: Kuvauksia hengellisistä liikkeistä Englannissa viime: vuosisadan keski-ajoilla