Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Turhaan Anna pyysi ja rukoili katteinin päästämään häntä vapaaksi. Upseeri vaan nauroi pilkallisesti ja käski miehensä tarkasti vartioimaan häntä. Niin tuli hänkin Vaajasalon saarelle. Ainoa lohdutus Katrin ja Annan synkässä tilassa oli se, että nyt saivat olla yhdessä ahtaassa huoneessaan ja siellä vaihdella ajatuksiansa ja toivojansa paremmasta tulevaisuudesta.
Hän soitti »La prière d'une Vierge». Herra Wiik tai »Sassa herra», joksi Vaajasalon isäntää kansan kesken yleisesti sanottiin, seisoi pianon alapäässä, hypisteli kellon vitjojaan ja katseli Hannaa, silmät puoliummessa. Posket hänellä olivat pulleat ja harmaan kalvakat, huulet paksut ja leuka lihava. Hannaan hän nyt niinkuin ennenkin teki vastenmielisen vaikutuksen.
Vaajasalon ukot eivät suinkaan asiaa koristaneet, ja kenraalin entisten tietojen mukaan Venäläisten kamalasta menosta, ei hän nytkään saattanut epäillä ukkojen kertomusta liioitetuksi vaan piti sen kaikin puolin totena. Heidän lopetettuansa lupasi Sandels lähettää heille apua.
Erkki ei viipynyt rientämässä alas rantaan, jossa hän onneksi löysi pienen ruuhen, jolla hän yön pimeydessä pääsi Karhunsalmen ylitse. Päästyänsä Vaajasalon puolelle tunsi hän olevansa väsyksissä, jonka tähden hän etsi sopivan paikan, jossa hän oitis nukkui sikeästi ja heräsi vasta Fieandtin kutituksesta. Yö oli tullut. Rankka sade lioitti maan ja turmeli pienet kasvit.
Annapas tuo papyrossipuntti tänne. Ja tikkuja kanssa. Sassa kertoi jo pari vuotta pitäneensä Hannaa silmällä.» Hanna oli yhä polvillaan uunin ääressä, nojasi taaksepäin, tueten toisella kämmenellään lattiaan ja käänsi nyt kasvonsa isään. Hänen huulensa vapisivat, mutta silmissä oli vakava katse. »Pappa, en minä Sassalle mene.» »Et mene? Et mene Sassalle, rikkaalle Vaajasalon herralle?» »En.»
Päivän Sana
Muut Etsivät