United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun isäni joskus iltaisin istui luonani ja luki, niin luki hän Liviusta, Tacitusta ja Vergiliusta eikä kristittyjen pyhää kirjaa. "Näin kasvoin seitsemäntoistavuotiaaksi neitoseksi. Ajatukseni olivat aina olleet suunnattuina maallisiin asioihin. "Olin niinä aikoina onnellinen, sieluni oli vielä ehjä." "Sinä olit pakana kasteesta huolimatta." "Olin onnellinen.
"Rooma hyötyy jokaisesta haavasta, jonka longobardit ja gootit iskevät toisiinsa." "Sinä olet oppinut Tiberiuksen viisauden lukiessasi Tacitusta. "Mutta anna Tacituksen olla se on kovin karvasta. "Tässä on erinomaista viiniä, jota minä kutsun Ammianus Marcellinukseksi. "Se on hauska toveri." "Mitenkähän 'Prokopiusta' kerran arvostellaan pikarin ääressä?"
"Sitäpaitsi hän tekee sota- ja taistelusuunnitelmia. Uskallan vaikka lyödä vetoa, että hän oli valloittanut Italian jo ennenkuin laskimme maihinkaan." "Sinä et ole hänen ystävänsä. Mutta hän on nero. Miksi pidät Belisariusta parempana?" "Sen sanon sinulle heti", virkkoi Prokopius kaataen Tacitusta pikareihin.
"Minun on siis kiitettävä tai kuoltava. "Ja minä olen niin heikko", virkkoi isäntä huoaten, "että mieluummin kiitän niitä ja elän". "Sinä olet nauttinut niin paljon Thukydidestä ja Tacitusta sekä kuivaa että nestemäistä" virkkoi vieras kaataen molempien pikarit täyteen "eikä sinusta sittenkään ole tullut Thukydidestä eikä Tacitusta".
"Sillä useimmiten en ollenkaan tajua, mitä teemme. Menen mukana, koska se sittenkin on parempaa kuin joutenoleminen ja tieteileminen. "Tuo tänne Tacitusta, orja", huusi hän teltan ovesta ulos. "Tacitusta?" "Niin, ystäväiseni. Liviusta olemme jo aivan tarpeeksi juoneet. "Selitykseksi mainitsen, että olen antanut viineilleni nimet niiden historiallisen luonteen mukaan.