sulautuvamme

Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025

Emmekä ajattele mennyttä emmekä tulevaa, vaan juuri sitä lähenevää hetkeä... Vihdoin se tulee, ja terälehdet punertuvat ja avautuvat, ja kaikki hiukenee, ja me tunnemme sulautuvamme valoon ja lämpöön.» Onni seisoi vuoteen ääressä ja katseli hiljaisesti hymyillen. Tytön valtoimet suortuvat lepäsivät kuin musta silkkihuivi valkoisella päänalusella. Niiden päällä uinui nuorukaisen pää.

Johannes Linnankoski - Laulu tulipunaisesta kukasta