satutarhassa

Päivitetty: 11. toukokuuta 2025

Hän tunsi olevansa satutarhassa missä ei ollut ihmisääniä eikä linnunlaulua mutta tummissa sypresseissä alkoi illan tuulonen humista kuin henkien huokailu kirkon valtikan ympärillä. Hän istuutui kivipenkille pyöreän kivipöydän ääreen, joka oli ruosteenpunainen ja vihreä jäkälistä ja sammalista.

Holger Drachmann - Venetsian yö